Etusivu » Opinnäytetyö: Metsäverkko –metsänomistajien sähköisen asiointipalvelun kehittäminen

Opinnäytetyö: Metsäverkko –metsänomistajien sähköisen asiointipalvelun kehittäminen

Opinnäytetyössäni tutkin Metsä Forestin ylläpitämän Metsäverkko –palvelun sähköisen asioinnin käyttäjäkokemuksia ja kartoitin palvelun kehityskohteita. Kysely lähetettiin kaikille Metsäverkon käyttäjille, jotka olivat lähettäneet palvelun kautta sähköisen tarjouspyynnön puukaupasta ja/tai metsänhoitotyöstä 1.1.-16.11.16 välisenä aikana. Kysely lähetettiin 496 käyttäjälle. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli 175 kpl.
Tyytyväisyyden ja kehitysajatusten nostamiseksi esille jaoin aineiston pinta-alan (alle 50 ha ja yli 50 ha) ja palvelun käyttöaktiivisuuden (viikoittain, kuukausittain, muutamia kertoja vuodessa ja harvemmin) mukaan.

Tutkimus osoitti että sähköistä palvelua käyttivät aktiivisesti etenkin maaseudulla metsänsä sijaintikunnissa asuvat metsänomistajat. Tutkimukseen osallistujista suurimmat ikäryhmät olivat 30-49 - ja 50-65 -vuotiaat. Palvelun käyttäjiä oli tasaisesti myös kaikista tutkimuksessa määritellyistä ammattiryhmistä ja tilakoot olivat kymmenestä aina yli sataan hehtaariin.

Tutkiessa palvelun käytön aktiivisuutta merkittävin käyttöä lisäävä tekijä oli se, että palvelusta löytyivät metsävaratiedot. Palvelun aktiivinen käyttäminen lisäsi tällöin myös erittäin merkittävästi kiinnostusta metsäomaisuuden hoitoon. Tästä voidaan päätellä, että mikäli metsänomistaja pääsee vaivatta tutkimaan metsävaratietojaan, herättää se kiinnostuksen myös muihin metsäasioihin ja esimerkiksi ottamaan yhteyttä metsäalan toimijoihin.

Jotta Metsäverkko aktivoisi metsien hoitoon ja palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla erilaisia metsänomistajia, palveluun tulisi kehittää mahdollisuuksia avata enemmän eri tasoisia palvelupaketteja. Palvelupakettien valinnassa asiakasryhmittelynä voisi toimia esimerkiksi metsänhoidollinen aktiivisuus ja tietotaso kuinka paljon itse haluaa toimia sähköisen palvelun kautta. Palveluntarjoaja voisi myös räätälöidä asiakkaan kanssa hänen
haluamansa palvelupaketin.

Käyttäjien aktiivisuudesta johtuen tutkimuksessa saadut kehitysajatukset poikkesivat toisistaan. Viikoittain ja kuukausittain palvelua käyttävät kokivat tarvitsevansa palvelulta varsinkin metsäsuunnitelman muokkaamiseen laajempia mahdollisuuksia ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusten simulointeja. Aktiivikäyttäjät halusivat myös palvelun keskittyvän enemmissä määrin metsäomaisuuden, puukaupan ja sijoittamisen hallintapaikkana eivätkä he kokeneet tarvetta lisätä toimia. Muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin käyttäjät toivoivat palvelussa tapahtuvista toiminnoista parempaa tiedonvälitystä, matalampaa aloituskynnystä ja selkeämpää ohjeistusta. Ongelmallisena pidettiin myös muualta kuin metsään.fi -palvelusta siirrettävän tiedon saantia Metsäverkkoon.

Varsinkin palvelun jatkokehityksessä olisi tärkeää panostaa käytettävyyteen ja tiedon siirtymiseen. Suurin osa tutkimukseen vastaajista asioisi metsäasioissa joko ehdottomasti tai todennäköisesti myös jatkossa sähköisen palvelun kautta. Tämä lisää kannustusta jatkaa sähköisen palvelun kehittämistä enemmissä määrin tavanomaisen face-to-face -asioinnin rinnalla.

Metsämiesten Säätiön rahoituksen avulla pystyin olemaan opintovapaalla toimestani. Opintovapaan aikana kirjoitin opinnäytetyöni.

Lisätietoja:

Metsätalousinsinööri (AMK) Katri Viitanen, katri.viitanen(a)gmail.com


 

Julkaistu: 29.09.2017