Etusivu » Taustatietoja Säätiöstä

Taustatietoja Säätiöstä

Metsämiesten Säätiön historia juontuu talvi- ja jatkosodan ja niitä seuranneiden vuosien pulaan. Ankaran säännöstelyn mukaiset korttiannokset eivät riittäneet täyttämään raskaan metsätyön vaatimaa päivittäistä energiantarvetta.

Kansanhuoltoministeri V. A. Kotilainen asetti syyskuussa 1940 toimikunnan valmistelemaan ja suunnittelemaan metsätyömaiden elintarpeiden hankkimiseksi ja jakelemiseksi. Muutaman viikon kuluttua – 1.11.1940 – perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto. Alussa se huolehti ostolupien hankkimisesta metsätyönantajille, mutta ajan mittaan ryhdyttiin omiin mittaviin hankintoihin ja tavarantoimituksiin, jotka olivat lihaa, suolakalaa, juureksia, ym. Asiakaspiiri kasvoi alun 55 metsätyönantajasta yli 1 600 laskutusasiakkaaseen.

Olojen parannuttua välitystoiminta kävi tarpeettomaksi. Elokuussa 1948 Metsätyömaiden Muonitustoimiston toiminnan lopettamisesta tehtiin esitys kansanhuoltoministeriölle. Toimitusmaksuista oli kertynyt 42 203 395 markan suuruinen omaisuus, joka vastaa nykyrahassa yli miljoonaa euroa. Ylijäämän palauttaminen sadoille asiakkaille olisi tuottanut voittamattomia vaikeuksia, eikä rahoja myöskään haluttu palauttaa valtion kassaan. Päätettiin perustaa yleishyödyllinen metsäalaa palveleva Säätiö.

Metsämiesten Säätiö perustettiin Helsingin Upseerikerholla 18.11.1948. Ensimmäisen hallituksen muodosti lakkautettu muonitustoimikunta. Puheenjohtajana toimi kuolemaansa – vuoteen 1958 – saakka muonitustoimikunnan puheenjohtaja, metsäneuvos Eetu Anttilainen. Säätiön ensimmäiseksi asiamieheksi valittiin Muonitustoimiston sielu ja moottori, metsäneuvos Toivo Koskelo.

Sanomalehdille laadittu tiedote valaisi hankeen taustaa: ”Ehkä suurin osa kansaamme ei ole tietoinen niistä vaikeuksista ja elämänmukavuuksien puuttumisesta, joissa metsä- ja uittotyöläiset joutuvat työskentelemään karun luonnon keskuudessa. Heillä ei ole käytettävinään loisteliaita elokuvateattereita, ei ravintoloita eikä urheilusaleja. Näistä puutteista huolimatta metsä- ja uittotyöläiset suorittavat vuodesta vuoteen nurkumatta töistä ehkä raskainta. Eräissä asiasta kiinnostuneissa piireissä heräsi ajatus, että näiden miesten ravitsemus-, majoitus- ja sosiaalisten olojen parantamiseksi ja työtaidon kohottamiseksi olisi muun yhteiskunnan tehtävä voitavansa.”

Näin oli lausuttu Metsämiesten Säätiön toiminta-ajatus.