Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
perjantaina, 04.09.2015
Olen kolmannen vuoden metsätalousopiskelija Karelia ammattikorkeakoulussa. Toisen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä suoritin ensimmäisen harjoitteluni Kanadassa New Brunswickin provinssissa. Olin harjoittelussa yhteensä kolme kuukautta, josta ensimmäiset kaksi kuukautta McCrea Farmilla ja viimeisen kuukauden Canadian Forestry Centerillä.
McCrea farmi on pieni maatila, joka sijaitsi Shannonissa. Työskentelin siellä liha- ja lypsykarjan parissa, kalankasvatuksessa, vaahterasiirapin tuotannossa ja palvelin kalastamaan tulleita asiakkaita. Farmilla oli omia metsiä noin 2500 hehtaaria, joten pääsin monipuolisesti myös näkemään kuinka farmi hoiti ja kasvatti metsiään ja pääsin tekemään moottorisahan kanssa myös harvennuksia.
Metsätalous Kanadassa on noin sukupolven verran Suomea jäljessä. Koneellistuminen on alkanut kunnolla vasta vuosikymmen sitten ja metsäkoneita tuodaan paljon Suomesta, Ponsse ja Kesla ovat hyvin tunnettuja merkkejä. Metsänhoitoon mallia otetaan pohjoismaista, tosin metsät ovat meistä poiketen sekametsiä suurten hyönteistuhojen ja metsien monimuotoisuuden takia. Kanadassa panostetaan metsätuholaisten tutkimustyöhön ja ennaltaehkäisyyn ja koen että Suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä Kanadassa metsäsektorille ja tuoda näin sinne osaamistaan.
Toinen harjoittelupaikkani oli New Brunswickin pääkaupungissa Frederictonissa. Canadian Forestry Centerillä (Kanadan metsäkeskus) oli neljän vuoden valtion rahoittama projekti käynnissä, missä eri tutkimusryhmät tutkivat spruce bubwormia eli kuusenversotoukkaa. Kyseinen tuholainen on 1970- luvulla aiheuttanut suuret tuhot kuusi- ja pihtametsissä. Kuusenversotoukan kanta räjähtää noin 30–40 vuoden välein ja projektissa työskentelevät henkilöt yrittävät etsiä keinoja sen hillitsemiseen.
Työskentelin useamman tutkimusryhmän kanssa prosessoiden laboratoriossa oksanäytteitä ja maanäytteitä mikroskoopin avulla. Oksanäytteiden avulla haluttiin selvittää erot myrkytettyjen ja ei myrkytettyjen alueiden välillä. Maanäytteiden avulla tutkittiin kuusenversotoukan vaikutusta maaperän ravinteikkuuteen sekä kuivuuden vaikutusta kuusenversotoukan leviämiseen. Tutkijan työ oli mielestäni uutta ja mielenkiintoista, mitä koulussa ei näe.
Kanadan työharjoittelu paransi englannin kielen taitoa, toi uusia kontakteja ja toivon mukaan uusia mahdollisuuksia, sillä Canadian Forestry Center tarjosi mahdollisuutta mennä tulevana vuotena tekemään opinnäytetyötä kuusenversotoukasta. Lisätietoja:
Lisätietoa:
Opiskelija Enna Siikavirta, Karelia Ammattikorkeakoulu, enna.siikavirta(at)edu.karelia.fi