Metsämiesten Säätiö Foundation

Vaihto-opiskelu Kanadassa

keskiviikkona, 04.02.2015

Syyslukukaudella 2014 pääsin toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni opiskella Kanadassa ja tutustua maan metsiin ja metsätalouteen. Tavoitteenani oli suorittaa opintoja, jotka saan hyväksiluettua tutkintooni. Lisäksi halusin nähdä kanadalaista kulttuuria ja parantaa kielitaitoani.

Opiskelin Nipissing Universityssa, North Bay -nimisessä kaupungissa Ontarion pohjoisosassa. Ontario on Kanadan provinsseista väkirikkain ja siellä sijaitsee maan suurin kaupunki Toronto sekä pääkaupunki Ottawa. Yliopistolla valitsin biologian ja maantiedon kursseja, jotka pitivät sisällään mm. metsäekologiaa ja Kanadan maantietoa.

Lisäksi suoritin vaihto-opiskelijoille tarkoitetun englannin kielikurssin. Amk-opiskelijalle opinnot ulkomaisessa yliopistossa tuntuivat alkuun hieman teoreettisilta, mutta kurssien mielenkiintoisuus ja kielitaidon paraneminen auttoivat asiaa. Metsäekologia-kurssi tarjosi käytännön töitäkin, kun työskentelin projektiapulaisena yliopiston kasvihuoneella tammen- ja vaahterantaimien kasvua käsittelevässä tutkimuksessa. Pääsin myös mittailemaan tammen kantovesojen kasvua paikallisessa tutkimusmetsässä.

Kolmasosa boreaalisen havumetsävyöhykkeen metsistä sijaitsee Kanadassa ja koko maapallon metsistäkin kolmasosa, joten Suomen tapaan metsillä on suuri merkitys koko maan taloudelle. North Bay sijaitsee pääasiassa Great Lakes – St. Lawrence -sekametsävyöhykkeellä, lähellä boreaalisen havumetsävyöhykkeen eteläosaa.

Suomen metsiin verrattuna silmiinpistävää oli eri puulajien kirjo; rehevissä metsissä samoillessa tutuiksi tulivat niin alueelle tyypilliset vaahtera-, tammi- ja koivulajit, kuin myös paikalliset männyt, pihdat ja hemlokit. Metsistä suurin osa on provinssin tai valtion omistuksessa; yksityisten metsänomistajien osuus on vain alle 10 prosenttia. Myös puunkorjuussa tuntui olevan jonkin verran eroja Suomeen verrattuna, sillä manuaalisen työn osuus puunkaadossa on suurempi ja käytössä on mm. juontokoneita.

Kanadalaiseen elämäntyyliin oli melko helppo sopeutua, varsinkin kun ilmasto on hyvin samantyyppinen kuin Suomessa. Syyslukukauden aikana ehti nähdä vaihtelevat sääolot loppukesän hellepäivistä ruska-ajan kautta koviin joulukuun pakkasiin. Eniten oli totuttelemista siihen, että Pohjois-Amerikassa kaikki vaikutti olevan isompaa kuin Euroopassa.

Kanadan kokoisessa maassa välimatkat voivat olla todella pitkiä, maasturit sekä muut ajoneuvot näyttivät mahtipontisilta ja ruokakauppojen pakkauskoot vaikuttivat suurperheille tarkoitetuilta. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja aina innoissaan kuultuaan, että tulen Suomesta. Kanadalaisilla tuntui olevan maastamme pelkästään positiivisia mielikuvia ja törmäsin jopa muutamaan, joilla oli suomalaiset juuret.

Kanadassa viettämäni lukukausi vastasi odotuksiani ja antoi ikimuistoisia kokemuksia. Kansainvälisten kontaktien luominen ja kielitaidon paraneminen ovat arvokkaita asioita, joita haluan ylläpitää myös tulevaisuudessa. Erityisen mielenkiintoista oli vertailla Kanadan ja Suomen eroja sekä metsätalouden saralla että yleisesti. Välillä on käytävä muualla, että voi nähdä mitkä asiat kotimaassa ovat hyvin ja mitä pitäisi parantaa.

Haluan lämpimästi kiittää Metsämiesten Säätiötä heidän myöntämästään apurahasta, joka osaltaan mahdollisti matkani toteutumisen. Suomalaisena koin olevani onnekas ja erityisen kiitollinen siitä, että tällainen tavallinen maalaistyttökin voi päästä näkemään maailmaa.

Lisätietoja:

Metsätalousinsinööriopiskelija Marketta Arffman, Karelia-ammattikorkeakoulu, marketta.arffman(at)edu.karelia.fi