Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Metsätieteen päivä 26.10.2021

maanantaina, 08.11.2021

Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä Metsätieteen päivä on maamme tärkein metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden kohtaaminen. Tämän vuoden Metsätieteen päivä järjestettiin 26.10.2021 toista kertaa webinaarimuodossa. Tilaisuuden teema oli Tutkittu tieto ja metsien käyttö. Metsätieteen päivä kuului myös meneillään olevan Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmistoon. Lähes kaikki tilaisuudessa pidetyt esitykset tutkitusta metsätiedosta ja sen soveltamisesta käytännön metsätalouteen nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat katsottavissa Suomen Metsätieteellisen Seuran verkkosivustolla osoitteessa
https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/metsatieteen-paiva-26-10-2021/.

Aamupäivällä kaikki osallistujat seurasivat yhteistä ohjelmaa. Yhteiskokouksen aloitti professori Heikki Hänninen Zhejiang A&F yliopistosta Kiinasta esityksellään ”Tieteellinen tieto: epävarmanakin ylivoimainen, mutta yksinään riittämätön perusta metsätaloudelle”. Hän totesi, ettei lopullisia tieteellisiä totuuksia ole olemassa, vaan tieteellinen tieto muuttuu ajan myötä. Uudet tutkimustulokset täydentävät, ja osin jopa muuttavat, aikaisempia käsityksiä. Tieteellinen tieto on tämän vuoksi aina epävarmaa, mutta juuri siksi se on paras mahdollinen ohjenuora mille tahansa käytännön toiminnalle, esimerkiksi metsätaloudelle. Toisin kuin erilaiset uskomuksiin perustuvat vaihtoehto-opit, tiede ei väitä omistavansa lopullista totuutta todellisuuden luonteesta; ja toisin kuin näiden usein kovaäänisten tieteen haastajien hämäräperäiset väitteet, tieteen menetelmät, tulokset ja johtopäätökset ovat aina avoimia kenen tahansa esittämälle kritiikille.

Työelämäprofessori Lauri Hetemäki Helsingin yliopistosta käsitteli tieteen roolia Euroopan Unionin metsiä koskevan politiikan taustalla. EU:lla on oma tutkimusyksikkö, Joint Research Centre. Sen tutkimustoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus esimerkiksi EU:n maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Professori Hetemäki totesi kuitenkin, että poliitikot voivat poimia rusinat pullasta eli hyödyntää valikoiden vain sitä tutkimusta, joka tukee heidän jo valitsemaansa päätöstä ja sivuuttaa muun tutkimuksen. Samoin tutkijoilla voi olla omat agendansa tai arvonsa, joiden perusteella he perustavat viestinsä vain valikoituihin tutkimuksiin tai eivät informoi tutkimuksiin liittyvistä rajoituksista ja niiden vaikutuksista johtopäätöksiin. Yhteenvetona hän totesi, että tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon suunnittelussa tarvitaan yhä enemmän tieteidenvälisen ja monialaisen tieteellisen tiedon syntetisointia. Toisaalta päättäjien ja median käyttäessä tieteellistä tietoa on tärkeää, että he arvioivat huolellisesti tiedon luotettavuuden ja selvittävät, onko johtopäätöksillä laaja tukitiedeyhteisössä.

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Tuomas Aakala tarkasteli mitä ajantasainen tutkittu metsäekologinen tieto kertoo metsien luontaisesta häiriödynamiikasta ja metsien häiriöiden jälkeisestä kehityksestä. Hän vertasi tätä kehitystä ja sen tuottamia rakenteita talousmetsien rakenteeseen, joissa pääasiallisina metsien rakennetta muokkaavina häiriöinä ovat hakkuut. Hän havainnollisti esityksessään niitä rakenteen eroja, jotka ovat osasyynä luonnon monimuotoisuuden edelleen jatkuvaan negatiiviseen kehitykseen, joka näkyy ennen kaikkea metsälajien ja -luontotyyppien uhanalaisuutena.

Professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta tarkasteli Suomen metsänhoidon mahdollisia tulevaisuuden näkymiä tutkimustiedon valossa. Hänen mukaansa ilmastonmuutokseen varautuminen on hyvä huomioida metsien hoidossa huolimatta ilmastonmuutokseen ja sen metsävaikutuksiin liittyvistä epävarmuustekijöistä. Käytännön metsänhoidossa tämä edellyttää sitä, että kuhunkin kohteeseen valitaan sille parhaiten soveltuva metsänhoitostrategia. Valveutuneet metsänomistajat huomioivat metsiensä käsittelyssä myös entistä monipuolisemmin erilaisia tavoitteita, kuten puuntuotanto ja sen kannattavuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpito, metsien virkistyskäyttö ja metsätuhoriskien hallinta sekä metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Iltapäivällä oli kuusi rinnakkaiskokousta, joissa käsiteltiin metsätieteiden eri alojen uusinta tutkimustietoa ja sen viemistä käytännön metsätalouteen. Suomen Metsätieteellisen Seuran uusi tieteenalakerho, Metsäsuhdeklubi, oli mukana ensimmäistä kertaa mielenkiintoisella ohjelmalla, joka virkistävästi osin poikkesi perinteisestä tieteen esittämisestä. Rinnakkaiskokousten esitysten nauhoitteet löytyvät kunkin kokouksen omalta sivulta Metsätieteen päivän 26.10.2021 sivustolla.

- Metsäbiologian kerho: Tutkimustietoon perustuvat metsäluonnon hoidon ja suojelun ratkaisut
- Metsäekonomistiklubi: Yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja metsien käyttö
- Metsänhoitoklubi: Mikä riittää näytöksi metsänhoidossa?
- Metsäsuhdeklubi: Tutkittua tietoa metsäsuhteista
- Taksaattoriklubi: Uuden ja tarkemman laserkeilausdatan monipuolinen hyödyntäminen metsien tutkimuksessa
- Teknologiklubi: Tutkittua tietoa käytännön metsäoperaatioista

Metsätieteen päivän lopuksi Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubi myönsi klubin kultaisen ansiomerkin Luonnonvarakeskuksen johtavalle tutkijalle Kari T. Korhoselle vuosikymmenien ansiokkaasta työstä Valtakunnan metsien inventoinnin järjestämisessä ja johtamisessa sekä Simo Poso -palkinnon erinomaisesta metsänarvioimistieteen pro gradu -työstä MMM Juho Niskalalle. Taksaattoriklubin ohjelman jälkeen Metsäsuhdeklubin varapuheenjohtaja Kirsi Laurén esitteli uuden tieteenalakerhon tavoitteita ja toimintaa. Myös iltatilaisuuden nauhoitteet ovat katsottavissa Suomen Metsätieteellisen Seuran verkkosivustolla.

Vuoden 2021 Metsätieteen päivä oli järjestyksessä 29. Metsämiesten säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteen päivälle on mahdollistanut sen kehittymisen tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.

Lisätietoja:
varapuheenjohtaja Marjo Palviainen, Suomen Metsätieteellinen Seura, marjo.palviainen(a)helsinki.fi, puh. 029
415 8122
toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura, pekka.nygren(a)metsatiede.org, puh. 044 558
1199
https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/metsatieteen-paiva-26-10-2021/

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.