Nykyarvomenetelmän hyödyntäminen metsävahinkojen arvon määrityksessä

maanantaina, 09.08.2021

Ilmaston lämpenemisen ennakoidaan lisäävän metsätuhoja. Metsätuhojen lisääntymisellä on suora vaikutus vakuutusyhtiöiden korvausmenoon. Jotta metsävakuuttamista voidaan jatkossakin tehdä kannattavasti ja jotta jälleenvakuuttajien luottamus suomalaiseen metsävakuuttamiseen säilyy, on tarpeellista tarkastella ja kehittää metsävakuutusten sisältöä ja korvauskäsittelyprosessia systemaattisesti muuttuva toimintaympäristö huomioiden.

Tutkimuksen tavoite

Metsämiesten Säätiön tukeman Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella ja kehittää metsävahinkojen korvauskäsittelyprosessia niin, että vahingonkorvaus perustuisi mahdollisimman objektiiviseen arvioon vahingoittuneen puuston määrästä ja arvosta. Vaihtoehtoiseksi menetelmäksi valittiin nettonykyarvolaskenta. Nykymenetelmässä vahingonkorvauksen perusteena on lähes aina metsäammattilaisen tekemä vahinkoarvio. Riskinä nykyisessä toimintatavassa on mahdollisuus subjektiiviseen arvioon ja mittaajakohtaiseen virheeseen kuvioittaisessa arvioinnissa.

Tutkimusaineisto ja -menetelmä

Tutkimusaineisto käsitti 12 metsävahinkokohdetta, joista kaikista oli metsässä tehty vahinkoarvio. Tutkimus keskittyi tuulituhovahinkoihin, joiden osuus korvattavista metsävahingoista on keskimäärin vuosittain noin 75 %. Tarkastelu tehtiin kuviokohtaisesti ja jokaiselle kuviolle laskettiin nettonykyarvo ennen vahinkoa ja vahingon jälkeen. Saatujen nettonykyarvojen erotusta verrattiin vahinkoarviolla todettuun vahingon arvoon. Korkokantana nettonykyarvolaskennassa käytettiin 3 % ja vertailulaskelmat tehtiin 2 %:n, 4 %:n ja 5 %.n korkokannalla.

Tulokset

Tutkimus osoitti, että käytettäessä 3-5 %:n korkokantaa päästään nettonykyarvomenetelmällä tuulituhovahinkojen arvon määrityksessä vähintään samaan tarkkuuteen kuin nykyisessä maastossa tehtävässä arvioinnissa, kun otetaan huomioon, että vertailukohtana olleet metsävahinkoarviot oli tehty maastoarviointina ja niihin liittyi kuvioittaiseen arviointiin sisältyvä mittaajakohtainen virhemarginaali, joka aikaisempien tutkimusten perusteella on keskimäärin noin 20 % puuston tilavuuden mittauksessa.

Nettonykyarvojen erotus oli pääsääntöisesti suurempi kuin vertailukohtana ollut vahinkoarviolla todettu vahingon arvo. Tämä selittyi sillä, että nettonykyarvo huomioi tulevaisuudessa saatavat tulot diskontaten ne nykypäivään, kun taas nykyinen menetelmä korvaa odotusarvoa ainoastaan taimikkovahingossa sekä vajaatuottoiseksi menneessä nuoressa ja varttuneessa kasvatusmetsässä.

Johtopäätökset

Koska metsän kiertoaika on pitkä, olisi perusteltua käyttää nykyarvomenetelmää metsävahinkojen arvon määrityksessä, koska se huomioi metsästä tulevaisuudessa saatavat nettotulot diskontaten ne nykyhetkeen metsikön kiertoaikojen rajattomalla määrällä. Samoin menetelmän objektiivisuus ja kustannussäästö maastoarvioinnin vähentyessä puoltavat mallin käyttöönottoa. Jotta menetelmä olisi luotettava, edellyttäisi se sitä, että puustotiedot ennen vahinkoa ja vahingon jälkeen saadaan objektiivisesta lähteestä. Edellytykset tähän kehittyvät jatkuvasti avoimen metsävaratiedon saatavuuden ja laadun parantuessa sekä ilmakuvauksen
nopeuden ja kustannustehokkuuden kehittyessä.

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousasiantuntija Liisa Viikari, Pohjola Vakuutus Oy, liisa.viikari(a)pohjola.fi, puh. 040 484 1388