Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
perjantaina, 15.11.2024
Itä-Suomen yliopiston Metsäosaston järjestämillä Metsäpolitiikan ajankohtaispäivillä 29-30.10.2024 Joensuussa kuultiin ja keskusteltiin EU:n metsäpolitiikasta ja sen vaikutuksista Suomen metsien käyttöön. Tapahtuma oli Metsämiesten Säätiön rahoittama.
Tapahtuma alkoi 29.10 verkossa toteutetulla tutkijatyöpajalla, johon osallistui 17 metsäpolitiikan tutkijaa 12 Euroopan maasta. Työpajassa pohdittiin, onko EU:lla metsäpolitiikkaa ja mahdollisen yhtenäisemmän metsäpolitiikan hyötyjä ja haittoja.
Seuraavana päivänä Joensuun kampuksella järjestetty yleisötilaisuus keräsi laajan joukon metsistä kiinnostuneita, metsänomistajia ja metsäalalla työskenteleviä. Osallistujia oli muun muassa metsäalan yrityksistä, neuvonta- ja edunvalvontaorganisaatioista sekä suomalaisista ja muualla Euroopassa toimivista yliopistoista ja metsäalan tutkimusorganisaatioista. Tilaisuutta hyödynnettiin myös yliopiston opetuksessa. Kaiken kaikkiaan tilaisuus keräsi yli sata osallistujaa paikan päällä ja verkossa. Suuri osa seurasi tilaisuutta koko päivän, vaikka kieli vaihtui englannista suomeen.
Tilaisuuden aluksi kysyttiin yleisöltä, yhtä sanaa kuvaamaan EU:n metsäpolitiikka. Sanoista Complicated sai eniten mainintoja, osoittaen hyvin tilaisuuden tarpeellisuutta. Päivän aluksi yliopistotutkija Jan Kunnas Itä-Suomen yliopistosta esitteli edellisen päivän työpajan tuloksia, jonka jälkeen Alex Giurca Euroopan metsäinstituutista (EFI) kertoi kuinka konfliktit muokkaavat EU:n metsäpolitiikan omaksumista kansallisella tasolla. Aamupäivän aikana päädyttiin tutkijatyöpajan tavoin jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, että EU:lla on ja tulee olemaan metsiin vaikuttavia politiikkoja. Olennaisempi kysymys onkin, millainen EU-politiikka EU:lla tulisi olla.
Iltapäivän avasi ympäristöneuvos Maarit Loiskekoski ympäristöministeriöstä esitelmällä kesällä hyväksytyn ennallistamisasetuksen kriteereitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia metsäsektorille. Asetuksen voimaantulosta, elokuusta lähti aika tikittämään. Suomella ja kaikilla muilla jäsenvaltioilla on nyt kaksi vuotta aikaa kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimiseen. Päivän lopuksi väitöskirjatutkija Hanna Siiskonen esitteli tutkimustuloksiaan EU:n metsäpolitiikan kehityksestä 1990 luvulta nykyhetkeen. Tiivistetysti metsillä on yhä enemmän kilpailevia ja ristiriitaisia käyttötarkoituksia, joka luo myös suuria haasteita EU:n metsäpolitiikalle. Metsäpolitiikan ajankohtaispäivillä käytiin vilkasta keskustelua alustusten esille nostamista kysymyksistä, jonka myötä voidaan todeta, että se onnistui hyvin tavoitteessaan tuoda yhteen alan toimijoita ja tarjota mahdollisuus tarkastella EU:n metsäpolitiikan monimutkaista kokonaisuutta ajankohtaisen tutkimustiedon pohjalta.
Keskustelua EU:n metsäpolitiikasta käydään usein yksittäisten lainsäädäntöehdotusten kautta, mutta tarkoituksenamme oli nimenomaan parantaa mahdollisuuksia kokonaisuuden ymmärtämiseksi, sillä sen avulla myös yksittäisten aloitteiden seuraaminen on helpompaa. Tällaiselle tilaisuudelle on selvästikin tarvetta, ja pyrkimyksenä on toistaa tilaisuus myös ensi vuonna. Toivottavasti näemme uudestaan loka-marraskuun vaihteessa 2025 Joensuussa.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Jan Kunnas, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, jan.kunnas(A)uef.fi, puh. 050 405 8127
https://sites.uef.fi/forpolday/2024/10/08/metsapolitiikan-ajankohtaispaiva-joensuussa-30-10/