Metsämiesten Säätiö Foundation

Puurakentamisen yleistyminen Euroopassa oletettua vähittäisempää ja epävarmempaa

keskiviikkona, 10.02.2016

Puurakentamisen pitkän aikavälin näkymiä on varsinkin metsäalalla pidetty erittäin lupaavina. Näkemystä perustellaan mahdollisilla laadullisilla, taloudellisilla ja ympäristöllisillä hyödyillä, joita esimerkiksi teräsbetonin korvaaminen teollisesti esivalmistetuilla puuelementeillä voisi saada aikaan. MMM Elias Hurmekoski toteaa väitöskirjassaan, etteivät odotukset puurakentamisen yleistymisestä Euroopassa ole kaikilta osin perusteltuja.

Hurmekoski tutki väitöskirjassaan puurakentamisen pitkän aikavälin markkinapotentiaalia Euroopassa. Tutkimuksessa havaittiin, ettei puurakentamisen markkinapotentiaali ole suoraan sidoksissa sen tekniseen potentiaaliin. Tämä johtuu rakennussektorin ja puutuotesektorin riskinkarttamisesta ja vakiintuneista toimintatavoista sekä toimialojen rakenteesta.

Ilman merkittäviä muutoksia teollisuuden toimintatavoissa tai ympäristöpolitiikan painotuksissa puurakentamisen yleistyminen vuoteen 2030 mennessä näyttäisi Euroopan tasolla jäävän vähittäiseksi. Selvä kasvu näyttäisi rajoittuvan alueisiin, joilla on mittavat metsävarat ja siten yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia intressejä puuvarantojen hyödyntämiseen suuressa mittakaavassa ja korkean arvonlisän tuotteissa.

Talouden ja väestörakenteen kehityksen keskeiset indikaattorit eivät lupaa merkittävää kasvua puutuotteiden kysyntään Euroopassa. Puutuotemarkkinoiden kasvu vaatisi muutoksia puun markkinaosuudessa etenkin rakentamisessa. Rakentamisen ympäristöjalanjäljen pienentämiseen sekä rakentamisen laadun ja tuottavuuden parantamiseen liittyvien tekijöiden on ajateltu luovan puupohjaisille rakentamisen ratkaisuille selkeää kilpailuetua. Näin on jo tapahtunut yksittäisillä markkinoilla maissa, joissa metsäteollisuudella on vanhastaan tärkeä asema. Esimerkiksi Suomessa puukerrostaloratkaisujen voidaan odottaa vakiinnuttavan asemansa muutoinkin kuin pelkkänä kuriositeettina.

Hurmekosken keräämä ja analysoima monipuolinen tutkimusaineisto kuitenkin kyseenalaistaa odotettujen muutosten laajuuden. Skenaarioanalyysin perusteella puurakentamisen yleistyminen riippuu etenkin vihreää rakentamista tukevista politiikkatoimista, rakennussektorin muutosvalmiudesta, asenteista puun käyttöä kohtaan sekä puutuoteteollisuuden omista intresseistä. Tutkimuksessa todetaan, että kaikkein tehokkaimmat toimenpiteet puurakentamisen edistämiseksi joko koetaan epämieluisiksi tai niiden vaikutukset näkyvät vasta jopa vuosikymmenten viiveellä.

Tuloksista voidaan päätellä, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa on realistista odottaa puurakentamisen yleistyvän vain erittäin pitkällä aikavälillä ja mahdollisesti täysin uusissa muodoissa kuten sementin lisäaineena 3D-tulostamalla valmistettavissa rakenteissa. Tutkimustulokset mahdollistavat aiempaa tarkempien ja realistisempien skenaarioiden laatimisen puurakentamisen ja puutuotteiden markkinoihin vaikuttavien tekijöiden osalta. Lisäksi tutkimus auttaa kiinnittämään huomiota niihin tekijöihin, jotka näyttävät hidastavan puutuotemarkkinoiden kasvua.

Markkinanäkymien selvittämisen lisäksi tutkimus avaa osaltaan keskustelua uusista tarpeista metsäalan ennakoinnin tieteellisissä toteutustavoissa siitä saatavan käytännön hyödyn takaamiseksi. Ennakoinnissa on suurelta osin kyse nykyisen tilanteen ymmärtämisestä: koska tulevaisuutta ei ole ennalta määrätty, varovaiset markkinanäkymät voivat rohkaista yrityksiä ja julkista sektoria toimimaan aiottua aktiivisemmin odotusten saavuttamiseksi.

Tutkimus toteutettiin Euroopan metsäinstituutissa. Tutkimuksen rahoittivat Euroopan Metsätutkimuksen Tukisäätiö, Metsämiesten Säätiö sekä Suomen Metsäsäätiö. Väitöskirjan teemoihin liittyvä tutkimus jatkuu vuonna 2015 alkaneessa Suomen Akatemian rahoittamassa ja Itä-Suomen yliopiston vetämässä FORBIO-hankkeessa.

MMM Elias Hurmekosken metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Long-term outlook for wood construction in Europe (Puurakentamisen pitkän aikavälin näkymät Euroopassa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 26. helmikuuta 2016. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tobias Stern, Grazin yliopisto, ja kustoksena professori Lauri Hetemäki, Itä-Suomen yliopisto ja Euroopan metsäinstituutti.

Lisätietoja:

Elias Hurmekoski, Euroopan metsäinstituutti, elias.hurmekoski(at)efi.int