Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 01.07.2024
Saksan on ollut itselle aina mielenkiintoinen maa ja luonnollisesti se valikoitui omaksi vaihtokohdemaaksi. Vaihtoni tein Technische Universtät Dresdenissä lyhennettynä TUD.
Vaihdon tarkoituksena oli oppia enemmän, miten metsätieteiden opetus eroaa Suomen ja Saksan välillä. Tietysti Saksassa kun olin niin halusin myös parantaa omaa kieliosaamistani. Seurasin aktiivisesti eri medialähteitä, jotta tietäisin mitkä ovat ajankohtaisia teemoja saksalaisessa yhteiskunnassa ja mistä porukka niin sanotusti tällä hetkellä puhuu.
Metsäalan opetus oli minun mielestäni laadukasta ja asioita lähestyttiin eri näkökulmista. Opetuksessa painotettiin usein kestävää metsänkäyttöä ja kiertotaloutta. Teitittely on iso osa saksalaista kulttuuria ja opettajaopiskelija suhde oli minun mielestäni huomattavasti formaalimpi suomeen verrattuna.
Tässä vaiheessa on varmasti hyvin yleisessä tiedossa, että Saksassa on ollut mittavia kirjanpainaja tuhoja. Yhden kurssin aikana teimme pienen retken katsomaan kirjanpainaja tuho aluetta. Tuho oli melkoinen. Mihin tahansa katsoitkin, suunnasta riippumatta, niin kaikki kuuset olivat kuolleet. Se oli itselle hyvin silmiä avaava kokemus siitä miten valtavia kirjanpainaja tuhot oikeasti ovat.
Metsäekonomian kurssi oli itselle ehdottomasti vaihdon mielenkiintoisin kurssi. Suomikin mainittiin kurssin aikana muutamaan eri otteeseen. Kerran kun vertailtiin eri maiden puuntuotos kykyä niin professori sanoi, että Suomessa puuston vuotuinen keskikasvu on 0.1m3/ha. Mikä pitääkin paikkansa –kitu/joutomaalla. Virhe voi tuntua aluksi harmittomalta, jopa koomiselta, mutta herää kysymys, että millaisia muita päältäpäin harmittomia virheitä maailmalla opetetaan suomen metsistä ja millainen vaikutus niillä voi olla ihmisten mielipiteisiin metsänkäyttöön liittyen?
Kaiken kaikkeaan vaihto oli itselle erittäin opettavainen kokemus. Metsämiesten Säätiön antama tuki vaihdolle auttoi kattamaan erityisesti vaihtoon liittyviä matkakustannuksia. Haluankin kiittää Metsämiesten Säätiötä vaihtoni tukemisesta, joka on omalta osaltaan helpottanut ja tehnyt vaihtoon lähtemisen mahdolliseksi. Kiitos.
Lisätietoja:
MMK Rai Laaksolahti, Itä-Suomen Yliopisto, Metsätieteet, raivel(a)uef.fi