Metsämiesten Säätiö Foundation

KILPO-tutkimushanke päättyi

tiistaina, 30.08.2016

Metsämiesten Säätiön vuonna 2012 aloittama nelivuotinen väitöskirjatutkimushanke globalisaation ja kansainvälisen politiikan vaikutuksista metsäsektorin toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn on saatu päätökseen. Tutkimuksessa selvitettiin kahden toisiaan tukevan väitöskirjaprojektin puitteissa Suomen metsäsektorin kilpailukyvyn osatekijöiden suhteellista merkitystä kansainvälisessä vertailussa ja identifioitiin tulevaisuuden kilpailukyvyn kehityksen kannalta kriittisiä osa-alueita. Tutkimushankkeen toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitos yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Ensimmäinen MMT Jaana Korhosen väitöskirjatyö valmistui toukokuussa 2016 ja MMM Teemu Harrinkarin tutkimus on lähestymässä loppuvaihetta. Yhteenvetona KILPO-projektin sisällöstä voidaan todeta hankkeen strateginen merkitys suomalaisen metsäekonomisen ja erityisesti metsäpolitiikan tohtorikoulutuksen näkökulmasta. Teeman näkökulmasta on korostettava, että metsäsektorin tulevaisuuden arvonluonnin mahdollisuuksien taustalla on luonnollisesti teollisuuden kyky uudistua, mutta toisaalta myös asenne uudistumista kohtaan. Pelkän liiketoiminnan kasvun hakeminen tai määrään perustuvan matalan jalostusasteen tuotteiden tehokas tarjoaminen markkinoille ei siten riitä pitkän aikavälin strategiana.

Tulevaisuuden metsäsektorin kilpailukyvyssä painottuukin arvonlisän kasvattaminen. Arvonlisää voidaan lisätä parantamalla laatua ja löytämällä edistyneitä biotalouden ratkaisuja korvaamaan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön perustuvia tuotteita kestävämmillä vaihtoehdoilla. Koko arvoketjun ymmärtäminen ja hallinta tulee lisääntyvän ympäristötietoisuuden ja informaatiotekniikan kehityksen myötä myös yhä tärkeämmäksi osaksi kestävää arvonluontia. Pitkän aikavälin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi Suomen metsäsektorin on osattava nivoa liiketoimintansa myös paremmin osaksi kansainvälistä kehitystä ja tukemaan kestävämpää tulevaisuutta myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Tulevaisuudessa metsiin tulee kohdistumaan entistä suurempia sääntelypaineita mm. ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena. Metsäsektorin toimijat Suomessa pitävät laillisesti sitovia ja laillisesti sitomattomia kansainvälisiä sopimuksia yhtä merkittävinä. Metsänomistajien, metsäteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen osallistuminen ja osallistaminen metsäpolitiikan prosesseihin on ollut keskeinen tekijä siinä, että metsäsektorin tuotteet ovat hyväksyttyjä ja niille on vientimarkkinoilla kysyntää. Suomen metsäsektorin kyky vastata kansainväliseen sääntelyyn ja markkinoilta kohdistuviin paineisiin lieneekin merkittävin pitkän aikavälin kilpailukykytekijä.

Suomen metsäsektori käy läpi rakenteellista murrosta, jota teknologian kehityksen, ympäristöön kohdistuvan sääntelyn ja kansainvälistymisen lisäksi kiihdyttävät myös markkinoilla vallitsevat kuluttajapreferenssit. Näiden muutosten vaikutuksien arviointi on jäänyt verrattain vähälle huomiolle niin metsäpolitiikan ammattilaisilta kuin myös metsäteollisuustuotteiden ja palveluiden tutkijoilta. Markkinat ja niiden luomat mahdollisuudet sekä markkinoiden kehitystä estävät tekijät tulevat olemaan avainasemassa kestävän metsäbiotalouden luomisessa, ja aihepiirin tutkimusta tarvitaan jatkamaan KILPO-hankkeen pohjalta.

Lisätietoja:

Vastuullinen tutkija Pia Katila, Luonnonvarakeskus, pia.katila(at)luke.fi, puh. 040 801 5331

Professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto, anne.toppinen(at)helsinki.fi, puh. 050 415 0219

kilpo1.wordpress.com