Metsämiesten Säätiö Foundation

Puunkorjuun kuljettajakoulutus vastaamaan työelämän tarpeita

perjantaina, 30.01.2015

Ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuudesta on muodostumassa alan kasvua rajoittava tekijä. Metsäkoneenkuljettajia valmistuu vuosittain noin 350, joista 80 prosenttia suorittaa perustutkinnon ja viidennes aikuisten ammattitutkinnon. Uusien kuljettajien tarpeeksi on laskettu 600 vuodessa.

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti koulutusmääriin ja -sisältöihin sekä myös koulutusten koordinointiin ja opetuksen toteutukseen. Koko ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja nopeampaa ammattiin valmistumista edistää koulutuksen rahoituksen muutos osin tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen perustavaksi. Opintosuunnitelmissa koulutusta siirrytään mittamaan opintoviikkojen sijaan osaamispisteillä.

Metsäkonekoulutukseen hakeutuvien määrän kasvaminen mahdollistaisi valintamenettelyn ja hakijoiden ohjautumisen aiempaa paremmin sopiviin koulutusohjelmiin. Aidolla opiskelijavalinnalla palvellaan sekä työelämän tarpeita että opiskelijoiden etua. Metsäalan koulutusten markkinointiin on panostettu laajasti ja alan imago on investointiuutisista johtuen vahvassa nousussa. Koulutuksen tuominen yleisemmin isompiin taajamiin kasvattaisi hakijamäärää. Tuloksellisessa markkinoinnissa toimitaan sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Koulutukseen hakumenettelyn tulee olla selkeä ja näyttävä yhtenäisenä.

Koulutusta järjestävän oppilaitosverkoston valtakunnallinen toimivuus edellyttää kokonaiskoordinointia sekä paikallisten työvoimatarpeiden ja vetovoimaisuustekijöiden huomioon ottamista. Opetushallituksen ja Metsätehon tekemän selvityksen mukaan alan koulutukseen hakeudutaan pääasiassa alle 90 km:n etäisyydeltä oppilaitoksesta.

Selvitysmies Pajuojan vuonna 2013 esittämässä metsäkoneenkuljettajakoulutusmallissa metsäalan perusteiden opetusta toteutetaan noin 15 oppilaitoksessa, jonka jälkeen metsäkonealalle suuntautuminen tapahtuu valintamenettelyn kautta joko puutavaran koneelliseen hakkuuseen tai metsäkuljetukseen tai metsänhoitotöihin. Metsäkuljetuskoulutusta annetaan kaikilla oppilaitoksilla ja hakkuukonekoulutus keskitetään työvoimatarpeen kannalta keskeisille paikkakunnille. Määräaikaiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet sisältävät järjestämisluvat ohjaisivat saavuttamaan koulutukselle asetetut tavoitteet.

Tutkimusten mukaan oppilaitosten metsäaineiden opetukseen ollaan varsin tyytyväisiä, mutta työelämätaitoja valmistuneet eivät koe juurikaan saaneensa opinnoista. Metsäkoneenkuljettajan työn menestyksekäs hoitaminen vaatii nopeaa päätöksentekokykyä, vahvoja vuorovaikutustaitoja sekä vastuunottoa niin omasta työstä kuin itsensä kehittämisestä. Jo koulutuksen tavoitteeksi otettava valmiudet kokonaisvaltaiseen ammattiin kasvattamiseen, jonka avulla terve ammattiylpeys kehittyy.

Haasteena on usein opiskelijan työelämään siirtyminen. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä parantaisi ja opiskelijoiden työllistymistä edistäisi opiskelijalle annettu lisätuki ja -ohjaus harjoittelujaksoilla sekä työelämään siirtymisessä. Metsäkoneyritysten kynnystä harjoittelupaikkojen tarjoamiseksi ja harjoittelijoihin panostamiseksi madaltaisi heille maksettava koulutuskorvaus.

TTS Työtehoseura kehittää metsäalan perustutkintokoulutusta kokonaisvaltaisesti ammattiin kasvattavaksi yhteistyössä Savon aikuis- ja ammattiopiston sekä Ammattiopisto Livian kanssa Metsäalan substanssiosaaminen tulosten jalkauttaminen metsäalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Metsämiesten Säätiö.

Lisätietoja:

Tutkija Eila Lautanen, Työtehoseura ry, eila.lautanen(at)tts.fi