Metsämiesten Säätiö Foundation

Tutkimus: Vastavalmistuneiden metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien johtamis- ja esihenkilötaidot

tiistaina, 03.09.2024

Metsäjohtaminen 2030 -väitöskirjaprojektin ensimmäinen osatutkimus vastavalmistuneiden metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien johtamis- ja esihenkilötaidoista sekä niiden tarpeesta on julkaistu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista johtamisosaamista metsäalan korkeakoulutetut tarvitsevat uransa alkuvaiheessa ja mistä heidän nykyinen osaamisensa rakentuu. Lisäksi selvitettiin millaista johtamisen ja esihenkilötaitojen opetuksen tulisi metsäalan korkeakouluissa olla ja miten sitä tulisi kehittää.

Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2018–2021 valmistuneille metsänhoitajille ja metsätalousinsinööreille suunnatulla kyselyllä. Kevättalvella 2023 toteutettuun kyselyyn saatiin vastauksia kattavasti kahdesta yliopistosta sekä kuudesta ammattikorkeakoulusta valmistuneilta, yhteensä 318 vastausta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 30,4 %. Vastaajien mediaani-ikä oli 29 vuotta. Vastaajista 92 prosenttia oli työssäkäyviä ja 69 prosenttia metsäalalle työllistyneitä.

Johtamistaidoille tarvetta jo heti työuran alussa

Kyselyyn vastanneet edustavat metsäammattilaisen urallaan alkuvaiheessa olevia. Kyselyhetkellä heille oli kertynyt valmistumisen jälkeistä työkokemusta korkeimmillaankin vain viisi vuotta. Siitä huolimatta jo noin joka viides vastaaja toimi esihenkilöasemassa ja näillä oli keskimäärin 7,2 (mediaani 3,5) työntekijää johdettavanaan. Yleisimmin esihenkilöiden työnantajina oli metsäteollisuuden yrityksiä, metsänhoitoyhdistyksiä, puunkorjuuyrityksiä tai puutavaran kuljetusyrityksiä. Hieman yli puolella tuoreista esihenkilöistä oli jonkinlaista lyhyttä esihenkilökokemusta jo ennen valmistumistaan.

Jopa kolmannes vastaajista kertoi, että heidän työhönsä sisältyy esihenkilö- tai johtamistehtäviä, vaikkei suoraa esihenkilöasemaa olisi ollutkaan. Liki puolella vastaajista oli alihankintaverkostoa johdettavanaan, mikä oli vieläkin yleisempää juuri metsäalalla työskentelevillä. Lisäksi moni vastaajista korosti esihenkilö- ja johtamistaitojen hyödyllisyyttä yleisesti, vaikkei niitä asemansa puolesta korostuneesti tarvitsisikaan.

Geneeriset taidot ja itsensä johtaminen korostuvat työntekijän asemasta riippumatta

Kaikkia vastaajia (n=318) pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5 erilaisten esihenkilötaitojen tärkeyttä heidän tähänastisella työurallaan sekä heidän nykyistä osaamistasoaan näissä taidoissa. Kuvassa 1 on esitetty arviot esihenkilötaitojen tärkeydestä sekä arvioidun osaamistason ja tärkeyden erotuksena saatu osaamisvaje keskiarvoina. Monet geneerisinäkin taitoina tunnetut esihenkilötaidot, kuten organisointi-, ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot arvioitiin tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi vastaajan asemasta riippumatta. Taitojen tarve korostui edelleen vastaajilla, joiden työhön sisältyi esihenkilö- ja johtamistehtäviä. Työkokemus kyseisistä tehtävistä ei kuitenkaan juurikaan selittänyt korkeampaa osaamistasoa etenkään geneerisissä taidoissa. Suurimmat osaamisvajeet olivat työlainsäädäntöosaamisessa, neuvottelu-, palautteenanto- ja vastaanotto- sekä motivointitaidoissa. Kyseiset osaamisen puutteet saattavat realisoitua hyvin varhain esimerkiksi haasteina alihankintaverkostoja johdettaessa, joka näyttäytyi tyypillisenä tehtävänä jo vastavalmistuneilla.

Kuva 1. Vastaajien (n=318) arviot esihenkilötaitojen tärkeydestä omalla urallaan asteikolla 1 (erittäin vähäinen) – 5 (erittäin suuri) sekä niiden erot suhteessa arvioon omasta nykyisestä osaamisesta (osaamisvaje). Palkit ja numeeriset arvot kuvaavat vastausten keskiarvoja ja viivat keskihajontoja.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan esihenkilötaitoja vastaavalla tavalla johtamisen eri osa-alueita (kuva 2). Työntekijän asemasta riippumatta vastaajat kokivat selvästi ja yksimielisesti tärkeimpänä itsensä johtamisen, jossa kuitenkin myös osaamisen puute oli huomattavaa. Aineisto ei myöskään näyttänyt siinäkään osaamisen kehittyvän juuri työkokemuksen tai aseman myötä. Seuraaviksi tärkeimmiksi osa-alueiksi erottuivat tiimin johtaminen sekä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden johtaminen. Tiimin johtamisen korostuminen kuvastanee alalle tyypillistä tiimeihin perustuvaa organisaatiorakennetta. Itsensä -, projektin - sekä asiakkuuksien ja palvelujen johtamista lukuun ottamatta eriteltyjen johtamisen osa-alueiden hallitsemisen tärkeys korostui esihenkilö- ja johtamistehtävissä toimivilla.

Kuva 2. Vastaajien (n=318) arviot johtamisen osa-alueiden tärkeydestä omalla urallaan asteikolla 1 (erittäin vähäinen) – 5 (erittäin suuri) sekä niiden erot suhteessa arvioon omasta nykyisestä osaamisesta (osaamisvaje). Palkit ja numeeriset arvot kuvaavat vastausten keskiarvoja ja viivat keskihajontoja.

Metsäalan korkeakoulujen opetusta kehitettävä

Niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tuottaa työelämälähtöistä opetusta, jota on viime vuosina korostettu myös korkeakoulujen rahoitusmalleissa. Metsäalan korkeakoulutuksen tuottamaa osaamista suhteessa työelämän tarpeisiin on puolestaan tutkittu säännöllisesti jo toistakymmentä vuotta. Aiemmissa selvityksissä koulutuksen tuottama substanssiosaamisen on ollut hyvällä tasolla muun muassa laadukkaan maasto-opetuksen myötä. Puutteita sen sijaan on ollut yleisten työelämätaitojen sekä juuri johtamisen opetuksessa. Nyt tehty tutkimus osoittaa puutteen olevan edelleen huomattava. Vastaajat kokivat korkeakoulutuksen kehittäneen heidän johtamis- ja esihenkilötaitojaan vain vähän tai kohtalaisesti (kuva 3). Vastaajien nykyinen johtamisosaaminen on kehittynyt selkeästi enemmän työkokemuksen ja muiden tekijöiden, kuten elämänkokemuksen ja harrastusten myötä.

Kuva 3. Vastaajien arviot tekijöistä heidän nykyisen esihenkilö- ja johtamisosaamisensa edistäjinä asteikolla 1 (ei lainkaan) – 5 (erittäin suuri). Palkit ja numeeriset arvot kuvaavat vastausten keskiarvoja ja viivat keskihajontoja.

Tutkimus osoittaa johtamis- ja esihenkilötaidot keskeiseksi osaamiseksi metsäalalla, jonka opetuksen laatuun ja määrään korkeakoulujen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Viime vuosina johtamisen ja esihenkilötaitojen opetusta on sisältynyt metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien tutkintoihin vain 2–10 opintopistettä korkeakoulusta riippuen. Lisäksi useat vastaajat kokivat johtamisen opetuksen käytännössä metsäalasta irrallisena ja aivan liian teoreettisina. Myös johtamis- ja esihenkilötaitojen opetuksen tulisi sisältää työelämälähtöisiä tilanteita ja haasteita. Aiheen opetuksen integroiminen osaksi ammattiaineiden käytännönläheistä opetusta voisi olla hyödyllistä ja perusteltua, joskin se edellyttänee myös metsäalan opettajien edelleen kouluttamista. Lisäksi opintojen aikaiset harjoittelujaksot voisivat olla paremmin hyödynnettävissä johtamistaitojen opettamisen näkökulmasta paremmalla pedagogisella suunnittelulla. Johtamis- ja esihenkilötaitojen opetuksen kehittämisen tulisi herättää kiinnostusta, sillä loppukädessä osaaminen vaikuttaa koko metsäalan houkuttelevuuteen ja työhyvinvointiin.

Tutkimusartikkeli The qualifications and competence in supervisory and management skills among recently graduated Finnish forestry professionals on julkaistu Silva Fennica -julkaisusarjassa 14. elokuuta 2024.

Metsäjohtaminen 2030 -väitöskirjatyö

Metsäjohtaminen 2030 -väitöskirjatyö on alkanut loppuvuodesta 2022 ja sen on suunniteltu kestävän noin kolme vuotta. Tutkimuksessa kerättävä tieto koostetaan artikkeliväitöskirjaksi Itä-Suomen yliopistossa. Seuraava tutkimusartikkeli käsittelee pidempään työssä olleiden metsäammattilaisten johtamisosaamista ja esihenkilötaitoja. Tutkimuskäsikirjoitus on tällä hetkellä vertaisarvioitavana ja sen tuloksista uutisoidaan tarkemmin heti tutkimusartikkelin julkaisemisen jälkeen.

Lisätietoja:

Heikki Manninen, Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

heikki.manninen(a)xamk.fi, puh. +358 40 194 1728