Metsämiesten Säätiö Foundation

Niska-hartiaseudun ongelmat alkavat näkyä nuorempienkin metsäkoneenkuljettajien arjessa

keskiviikkona, 12.06.2024

Vaikka nykyajan metsäkonetyö onkin fyysisesti keventynyt, tuo se silti ongelmansa konekuskien työhön ja arkeen. Erilaiset kiputilat ja hartioiden väsyminen on arkipäivää. Tutkimuksessa tarkasteltiin niska-hartiaseutuun painottuvia vaivoja, niiden kanssa selviytymistä töissä ja niiden ehkäisyä ja hoitoa.

Tutkimus toi esille esimerkiksi staattisen pidon aiheuttamat vaivat käsiin ja ranteisiin. Huonojen ajo- ja työskentelyasentojen vaikutukset koko keholle ovat merkittäviä. Metsäkone mallien erot vaikuttavat kehon eri kohtiin, eri tavoilla. Toisissa koneissa vaivoja aiheuttaa ohjain kahvojen muodot ja nappien paikat, enemmän kuin toisissa. Toiset mallit eivät käy niin paljoa sormiin ja ranteisiin, vaan enemmän olkapäihin ja kyynärvarsiin.

Niska-hartiaseudun muutoksia on ilmennyt jo useammalle kuskille. Töissä täytyy silti vaan pärjätä vaivojen kanssa, tuumii useampi metsäkonekuljettaja. Useimmilla haastatelluista metsäkonekuskeista, ennakoiva kunnosta huolehtiminen oli jo kunnossa. Useampi metsäkonekuski sanoi aikovansa lisätä kuntoilua ja kunnosta huolehtimista ja muutama sanoi hommaavan kuntoiluvälineitä ja aloittavan kuntoilun. Aiemmissa tutkimuksissa, kuin tässäkin, liikunnan tuoma hyöty nähtiin hyvänä, kun tukiranka on kunnossa työn tuomiin haasteisiin.

Pitkät työvuorot, haastavissa maastoissa tuovat työhön rasitusta. Edellisestä vuorosta ja työviikosta palautuminen, on haastavaa metsäkonetyössä. Tutkimuksessa tuli ilmi, että hieronnalla ja fysioterapialla nopeutettiin lihaksiin kertyneen rasituksen poistamista kehosta ja palautuminen nopeutui huomattavasti. Muutama haastatelluista koki vaan täysin palautuvansa, ennen seuraavaa työvuoroa. Moni haastatelluista koki omatoimi liikunnan ja harrastusten avulla palautuvansa paremmin ja voimavaroja riitti vaativaan työhön.

Ennakoiva työterveyden huolto yrityksillä olisi todella tärkeää, kun tehdään fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa työtä. Työterveyshoitajilta saisi ohjeet ja neuvot kuntoiluun ja terveelliseen elämään. Tässä tutkimuksessa se koettiin heikoksi, kuin myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Myös jo vaivojen tultua niiden hoitaminen olisi sujuvampaa, kun ne voisi hoitaa omassa työterveydenhuollossa.

Jatkoa tälle työlle ajatellessa, olisi hyvä olla opas, missä painotettaisiin liikunnan ja ennalta ehkäisevän kuntoilun merkitystä työkykykyyn metsäkonetyössä. Pitkien työvuorojen aikana ja jälkeen, pitäisi olla aikaa venytellä jumiutuneita lihaksia ja niihin voisi olla selkeitä ohjeita. Metsäkonekuljettajien koulutuksessa voisi painottaa, niska-hartiaseudun lihasten kunnon tärkeyttä hyvään työkykyyn.

Metsämiesten Säätiöltä saatiin tähän tutkimukseen apurahaa. Kiitos siitä Säätiölle.

Lisätietoja:
Mtesätalousinsinööri Petri Nuutinen, Karelia ammattikorkeakoulu, petri.nuutinen(A)edu.karelia.fi, puh. 050 5450146