Metsämiesten Säätiö Foundation

Puuteknologian pro gradu tutkielma kuusenkerkästä

tiistaina, 29.01.2019

Kuusenkerkkä on kuusen nuori vaaleanvihreä vuosikasvu, joka puhkeaa silmuista touko-kesäkuussa. Kuusenkerkän kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan kerääminen vaatii maanomistajan luvan. Luonnonvarakeskuksen mukaan kuusenkerkkää voidaan kerätä kertaluontoisesti taimikoista ilman merkittävää vaikutusta puuston kasvuun, mikäli puiden latvukset jätetään keräämättä. Kuusenkerkän tiedetään sisältävän runsaasti c-vitamiinia ja kivennäisaineita ja sitä onkin käytetty kansanlääkinnässä vuosisatoja helpottamaan mm. vilustumisen oireita.

Viimeisimpien vuosien aikana kuusenkerkän käyttö on myös yleistynyt elintarviketeollisuudessa ja ravintoloissa sen ainutlaatuisen maun vuoksi. Suomen metsissä on runsaasti kuusenkerkkää tarjolla ja kuusenkerkän kerääminen voisi mahdollistaa lisätuloja metsänomistajille, mutta sen käyttömahdollisuuksia täytyy tutkia lisää.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yleistä kuusenkerkän käyttö on helsinkiläisissä ravintoloissa ja minkälaisia käyttötarkoituksia kuusenkerkälle on kehitetty. Tutkimus pyrkii myös tuottamaan lisätietoa kuusenkerkän keruuseen kuluvasta ajasta ottamalla huomioon, miten keruuaika muuttuu eripituisilla kuusenkerkillä.

Tutkimuksessa lähestyttiin 22 helsinkiläistä ravintolaa kyselytutkimuksella, joka voitiin täyttää e-lomakkeella. Lomakkeella kysyttiin kuusenkerkän käytöstä, hankintatavoista, tulevaisuuden tarpeista, käyttömääristä ja hinnoittelusta. Keruuseen kuluvan ajan selvittämiseksi tehtiin kahtena peräkkäisenä vuotena maastomittauksia kahdella eri koealalla Ruotsinkylän tutkimusmetsässä.

Kyselytutkimukseen vastasi 18 ravintolaa ja tulosten perusteella kuusenkerkän käyttö oli Helsingissä yleistä. Kyselyyn osallistuneista ravintoloista 88 % käytti kuusenkerkkää annoksien raaka-aineena ja mausteena. Ravintoloista 100 % oli kiinnostuneita käyttämään kuusenkerkkää tulevaisuudessa. Käyttömäärät vaihtelivat ravintolakohtaisesti suuresti ja eniten kysyntää oli 1530 mm pitkälle kuusenkerkälle, jota voitiin käyttää sellaisenaan annoksissa. Pidemmälle kuusenkerkälle löytyi myös kysyntää, mutta käyttömahdollisuudet olivat rajallisemmat.

Maastomittauksissa selvisi, että kerkän pituudella on merkitystä keruuseen kuluvaan aikaan. Pienempää kuusenkerkkää keräsi keskimäärin noin 820 g/h ja isompaa 1440 g/h.

Johtopäätökset: Kuusenkerkälle on kiinnostusta helsinkiläisissä ravintoloissa ja sen käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Ravintoloiden käyttömäärät ovat vuositasolla noin 9 kg ja ravintolat ovat kiinnostuneita 1530 mm pitkästä kuusenkerkästä, koska maku ja koostumus ovat silloin parhaimmillaan. Pidemmälle kuusenkerkälle löytyi vähemmän kysyntää ravintoloista. Kuusenkerkän kerääminen on helppoa, mutta keruun haasteena ovat lyhyen kasvukauden lisäksi vuotuiset erot kasvun ajankohdissa ja puutteellinen tieto kuusenkerkän säilyvyydestä.

Lisätietoja:

MMK Juhani Siivonen, HY, juhani.siivonen(at)helsinki.fi