Metsämiesten Säätiö Foundation

Vaihto-opiskelu Kanadassa

torstaina, 25.08.2022

Suuoritin metsätieteiden maisterivaiheen vaihto-opiskelujakson Kanadassa Vancouverissa University of British Columbia yliopistossa tammikuusta huhtikuun loppuun 2022. Vaihdossa sain kansainvälistä kokemusta metsäalan opiskelusta, uusia näkökulmia vanhoihin asioihin ja opin todella paljon uutta. Samalla pääsin verkostoitumaan kanadalaisten metsäalan opiskelijoiden, yritysten ja yliopiston henkilökunnan kanssa. Sen lisäksi englannin taito kehittyi reissun aikana. Vaihto-opiskelusta jäi paljon sellaista käteen, jonka voi tuoda Suomeen joko suoraan sellaisenaan tai hieman muuteltuna tänne sopivaksi.

Kokonaisuutena vaihto-opiskelu oli erittäin onnistunut reissu, jota voin suositella myös kaikille muille metsäalan opiskelijoille. Metsämiesten Säätiö rahoitti vaihto-opiskeluani 3000 € edestä ja raha menikin kokonaan lentolippuihin ja majoitukseen yliopiston kampuksella.

Kurssit valittiin jo aikaisessa vaiheessa viime kesänä ja itse valitsin yhteensä kolme kurssia suoritettavaksi täällä eli metsäekonomiaa, kaukokartoitusta ja metsäteknologiaa. Jokainen kurssi on kooltaan 3 credit eli 7,5 op suomalaisittain. Näin ollen kokonaispotti keväälle on yhteensä 22,5 op, eli aikaa pitäisi jäädä hieman muuhunkin kuin pelkkään opiskeluun. Yliopiston omien koronarajoitusten takia tammikuu meni vielä etänä Zoomissa, mutta nyt on jo palattu takaisin normaaliin lähiopetukseen. Kurssit kestävät koko kevään tammikuusta huhtikuun alkuun, mikä tarkoittaa, että luento- ja harjoituskertoja tulee kappalemääräisesti ja tunteina enemmän kuin Suomessa, jossa kurssit saatetaan paukuttaa kuukauteen läpi. Näin ollen Kanadassa kursseilla ei ole niin kova kiire mennä vauhdilla eteenpäin, vaan aikaa jää oikeasti hyvin opettamiseen ja oppimiseen. Toinen hyvä asia on, että lukujärjestys on joka viikko sama, joten kerran kun tekee itselleen hyvän viikkorytmin, niin sitä voi noudattaa koko kevään.

Ensimmäisenä huomiona kursseista täytyy sanoa, että luennot ovat paljon keskustelevampia kuin Suomessa. Luennot eivät ole läheskään aina samanlaisia kalvosulkeisia tai luennoitsijan yksinpuhelua kuin joskus Suomessa. Opiskelijat myös esittävät kysymyksiä täällä aktiivisemmin ja osallistuvat opetukseen. Toki luennoitsijatkin pyrkivät viemään luentoa enemmän siihen aktiiviseen ja keskustelevaan suuntaan, kuin että istuttaisiin hiljaa kuten kirkossa. Osalla kursseista on käytössä myös Suomea enemmän flippaus-menetelmä, eli saattaa olla erilaista ennakkomateriaalia läpikäytäväksi (esim. kirjan kappaleita, tutkimuksia luettavaksi tai videoita katsottavaksi) ennen luentoa, jolloin luennolla voidaan hypätä nopeammin syvällisempiin asioihin ja aikaa jää enemmän keskustelulle, kun perusasioiden tankkaamiseen ei tarvitse käyttää niin paljoa aikaa. Tämä toki vaatii, että opiskelijat ovat käyneet ne läpi ennen luentoa. Luennoista saakin myös paremmin irti pienellä ennakkovalmistautumisella aiheeseen.

Kurssien suoritustavat ovat yleisesti monipuolisemmat kuin Suomessa, ja tenttien painoarvo on suhteessa pienempi. Esimerkkinä metsäekonomian kurssiarvosanasta 30 % tulee lopputentistä, 30 % harjoituksista, 30 % week quiz tenteistä (noin 2 viikon välein 15 min mittainen monivalintaverkkotentti, jossa kysytään sinä aikana läpikäytyjä asioita) ja 10 % aktiivisesta osallistumisesta kurssilla. Aktiivinen osallistuminen käsittää esim. kysymysten esittämistä, pienryhmäkeskusteluja tai muiden ryhmätöiden/esitysten vertaisarviointia. Toisena esimerkkinä kaukokartoituksen kurssilla lopputentin painoarvo on 40 %, välitentin 20 %, harjoitustehtävät 30 % ja essee + esitys 10 % kokonaiskurssiarvosanasta. Itse henkilökohtaisesti ainakin tykkään enemmän tällaisista monipuolisista kurssien suorittamisista kuin että kaikki kurssilla opittu pitäisi sitten jotenkin tentissä saada vain paperille jäsenneltyä.

Kurssien harjoitukset ovat myös kaikki ohjattuja ja kurssiassareiden vetämiä, joita on 2-3 kpl per kurssi. Ja kurssiassarit ovat ainakin näillä omilla kursseillani tohtoriopiskelijoita, joten he ovat oman erikoistumisalansa ammattilaisia ja osaavat hommansa hyvin. Tähän mennessä kurssitehtävät eivät ole olleet mitään kauhean vaikeita ja Suomesta saadulla perusosaamisella onkin pärjännyt hyvin, mutta tehtävät ovat täällä yleisesti ehkä hieman enemmän soveltavia ja omaa ajattelua vaativia kuin Suomessa keskimäärin. Tehtävissä joutuu tekemään enemmän omaa tiedonhakua, pohtimaan ilmiöitä tai syy-seuraussuhteita. Tässä on kuitenkin vasta kuukausi opiskeltu Kanadassa, joten en mitään syvällistä analyysiä pysty tai ala tekemään. Sen aika on sitten joskus myöhemmin keväällä.

Lisätietoja:
Metsätieteen kandidaatti Lauri Vaahto, Itä-Suomen yliopisto, lauri.vaahto(a)gmail.com, puh. 0504433960