Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
tiistaina, 05.12.2023
Opintomatkan tärkein anti oli paikalliseen metsätalouteen ja sen toimijoihin sekä toimintatapoihin tutustuminen sekä niistä oppiminen. Saksassa metsätaloutta ei harjoiteta taloustavoitteisesti vaan luonnon monimuotoisuutta painottaen. Talouspuoli oli hyvin vähäistä. Kokonaisuudesta löytyi paljon eroavaisuuksia verrattuna Suomeen ja vertailua oli hauska tehdä. Metsät olivat hyvin erinäköisiä sekä kasvilajien että puiden laadun osalla. Valtaosa talousmetsästä Brandenburgin osavaltiossa on mäntyvaltaista. Yhtäkään suoraa tai hyvälaatuista runkoa joukosta ei tuntunut löytyvän. Pohjanpinta-ala vaihteli kohteissa pääasiassa 38-45 välillä. Pyökki on myös hyvin yleinen puulaji siellä.
Kun mietitään kasvupaikkatyyppejä, metsät siellä ovat lähinnä vertailukelpoisia meidän OMT- tai OMaT-metsätyyppien kanssa. Pääasiassa ravinnetaso oli kuitenkin huomattavasti kotimaista korkeampi. Maannos oli hienoa hiekkamaista maata, eikä pieniäkään kiviä löytynyt etsimälläkään pois lukien metsätiet, jotka paikoittain oli tehty mukulakivistä.
Maanantai 16.10.2023 oli ensimmäinen päivä kampuksella. Päivä alkoi aamupalalla kampuksen ruokalassa, jossa suurta hämmästystä ja ihastusta aiheutti kylmäkaapista löytyneet olutpullot. Koulu alkoi rennolla esittelyluennolla, jossa meille kerrottiin koulun historiasta ja tahoista, jotka toimivat koulun alueella mm. tutkimuslaitos. Luokassa saatiin pintapuolinen raapaisu Saksan metsätalouteen, mutta ennen kaikkea Brandenburgin osavaltion metsätalouteen. Pääasiassa käytiin läpi yleisiä puulajeja, yleistä metsäekosysteemiä ja alueella vaikuttavia vieraslajeja sekä tuholaistilannetta. Lounaan jälkeen pääsimme tutustumaan kaupunginpuulajipuistoon, josta löytyi niin paikallisia, kuin eksoottisempiakin puulajeja. Illalla vielä kokoonnuimme koulun kodalle nuotion äärelle tutustumaan ja verkostoitumaan Eberswalden opiskelijoiden kanssa.
Tiistai 17.10.2023 alkoi kävelyllä linja-auto asemalle, josta menimme bussilla paikalliselle lämpölaitokselle ja pellettitehtaalle. Henkilökunta siellä piti meille kierroksen, jossa he kertoivat lämpölaitoksen tarkoituksesta ja kapasiteetista muun muassa. Katsastimme puutavarakentän, jossa puun määrä sekä koko olivat hämmästyttävän suuria. Suurta tukkikokoista puuta päätyi täysin surutta hakkuriin. Kierros jatkui itse lämmityskattilan ja valvomon esittelyllä. Lounaalla kävimme kebabbilassa. Iltapäiväksi palasimme kampukselle, jossa kaksi metsäalan yritystä kävivät esittelemässä toimintaansa. Toinen näistä oli erikostunut puutavaran voimin rakentamiseen ja toinen oli kehittänyt mobiilisovelluksen, jonka avulla pystyi itse kilpailuttamaan hakkaamansa puut isoille metsäyhtiöille. Mobiilisovelluksessa oli myös toiminto, jonka avulla pystyi pinomittaamaan puita.
Keskiviikko 18.10.2023 oli retkipäivä, jolloin mentiin katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Meille esiteltiin raunioluostari Chorin, jonka pihalla oli hautausmaa, jonne paikalliset metsäasioiden suurmiehet on haudattu. Aamupäivä jatkui ajokierroksella luonnontuotekylän kautta alueen korkeimmalle näköalakukkulalle, jonka huipulta tarkastelimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia alueelle. Ne ilmenivät läheisen järven kuivumisena ja yleisenä vedenpinnan laskuna. Lounastimme ihanaista villisikaburgeria paikallisessa itäsaksalaisen kodikkaassa pikkukuppilassa. iltapäiväksi pääsimme tutustumaan Grümsinin Unescon maailmaperintökohteena suojelemaan pyökkimetsään. Paikallinen metsäopas luennoi ja esitteli metsän historiasta ja nykytilasta sekä tietenkin pyökeistä. Paluumatkalla metsästä autoille morjestimme lehmiä ja kiikaroimme kauriita.
Torstaina 19.10.2023 oli vuorossa kansallispuiston vierailu. Kansallispuiston nimi on Lower Oder Valley National Park, kyseinen kansallispuisto sijaitsee Oder-nimisen joen varrella. Joki on raja Saksan ja Puolan välissä. Alun perin oli tarkoitus saada matkaopas esittelemään kansallispuistoa, mutta hän ei pystynyt vetämään meille kierrosta, loppujen lopuksi isäntäkoulun opettaja esitteli puistoa ja sen erityisiä piirteitä. Ensimmäinen kohde oli joutomaamainen, puita oli mutta metsää ei niinkään. Lounasta syötiin Linde Restaurant nimisessä paikassa.
Meille tarjottiin makkarakeittoa, jossa makkara oli kokonainen. Tämä oli kulinaarinen makuelämys suoraan sanottuna. Lounaan jälkeen toinen kohde oli kuusivaltainen, ja rehellisesti sanottuna tuli särö sydämeen, kun katsoi kuusikkoa, se oli surullisen näköinen. Kirjanapainaja oli oikeastaan ollut herkuttelemassa kaikissa rungoissa.
Perjantai 20.10.2023 oli viimeinen päivämme Eberswaldessa. Päivän agendana oli metsäasiantuntijan matkassa oleminen. Aamu alkoi pakkaamisella. Kerättyämme kamppeemme matkasimme Reiersdorfiin, missä oli paikallinen metsätoimisto. Olimme noin tunnin ajan siinä, kunnes matkasimme maastoon. Maastossa paikallinen asiantuntija kertoi meille työstään ja nyrkkisäännöistä, miten metsätaloutta harjoitetaan Saksassa ja Brandenburgin osavaltiossa. Mielenkiintoisia pointteja mitä jäi mieleen, olivat jokaisen poistettavan puun merkkaaminen. Harvennushakkuut olivat hyvin varovaisia, enimmillään poistettiin 40 m3/ha.
Metsämiesten säätiön tuki matkaa varten oli välttämätön, sillä ilman sitä reissu olisi ollut hyvin tuskainen taloudellisessa mielessä monelle. Säätiön tuella saatiin maksettua Eberswalden majoitus sekä useamman
päivään ruokailut kaikille matkalaisille.
Kaksi matkalla tehtyä videota on TikTokissa
https://vm.tiktok.com/ZGedB8NRb/
ja
https://vm.tiktok.com/ZGedB8or5/
Lisätietoja:
yliopettaja Timo Antero Leinonen, Kaakois-Suomen Ammattikorkeakoulu, timo.leinone(a)xamk.fi, puh.
0408420627