Metsämiesten Säätiö Foundation

Aineistokeruumatka Laosissa- linnusto reagoi puustomuutoksiin laosilaisilla kahviviljelmillä

keskiviikkona, 03.01.2024

Nelisenkymmentä puusto- ja maisemarakenteeltaan vaihtelevaa pienviljelijöiden kahvitilaa valittiin lintuseurantatutkimukseen, jonka avulla selvitettiin puuston vaikutusta eri linturyhmien esiintyvyyteen. Aineiston keruu toteutettiin Laosin Paksongissa, jonka vulkaaninen maaperä ja viileä ylänköilmasto tekevät siitä paikallisesti merkittävän kahvintuotantoalueen. Tutkielman alustavat tulokset ja muualla toteutetut vastaavat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että runsaspuustoisemmat kahvitilat ja monipuolinen puustorakenne tukevat luonnon monimuotoisuutta luomalla ekolokeroita elinympäristövaatimuksiltaan herkemmillekin lajeille ja mahdollistamalla niidenkin selviytymisen alueella. Tällaisia lajeja ovat erityisesti metsäisimpiin elinympäristöihin erikoistuneet linnut, jotka tarvitsevat puustoisempaa habitaattia esimerkiksi ravinnonhankintaan tai pesimiseen. Kahvitilat voivat vastata näiden lajien joihinkin tarpeisiin ja toimia ikään kuin astinkivinä tai viherkäytävinä niiden siirtyessä sopivasta habitaatista toiseen.

Alustavien tulosten mukaan merkittävin tekijä oli kahvitilaa ympäröivän alueen latvuspeittävyys, sekä yhtenäisen melko koskemattoman metsäalueen läheisyys. Lajien selviämisen kannalta onkin olennaista säilyttää riittävän laajoja metsärakenteeltaan koskemattomia tai hyvin vähän käsiteltyjä alueita, sillä kahvitilojen kaltaiset habitaatit eivät välttämättä edes runsaspuustoisina riitä täyttämään tällaisten lajien kaikkia vaatimuksia. Kahvitilat ovat yleensä hyvin pienikokoisia, joten yksittäisen tilan sisäiset rakenteelliset seikat vaikuttavat lintujen esiintyvyyteen vähemmän kuin laajemmat maisematason ilmiöt. Toisaalta tilojen sisäisen puustorakenteen vaikutus kumuloituu maisematasolla, kun useat pienikokoiset viljelmät muodostavat tilkkutäkkimäisen fragmentoituneen habitaatin.

Työ toteutettiin yhteistyössä Slow Forest Coffee -kahviyhtiön kanssa. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää erityisesti arvioitaessa erilaisten viljelymenetelmien ja maankäytön vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Yhdistämällä kaukokartoitusaineistoa tiloilta aiemmin kerättyihin puustotietoihin ja työssä kerättyyn lintuaineistoon pyritään saamaan kattavampi ymmärrys erilaisten puustorakenteiden merkityksestä linnuille, ja soveltamaan tietoa muihin eliöryhmiin. Linnustoseuranta antaa hyvän kuvan paikallisesta kokonaisbiodiversiteetistä kohtuullisen yksinkertaisin menetelmin.

Tuloksista tuotetaan Pro gradu -tutkielma, sekä kahviyrityksen käyttöön tarkoitettu raportti. Näiden tarkoituksena on toimia pohjana tuleville monitoroinneille, joilla pyritään edistämään ympäristöystävällisempien viljelykäytäntöjen toteutusta, kehitystä ja seurantaa tiloilla, sekä arvioimaan biodiversiteetin kokonaistilaa. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi uusien sertifiointi- ja viljelysysteemien ja muiden alan menetelmien kehittämiseen. Ekologisiin mallinnuksiin ja monitorointiin erikoistunut saksalaisyhtiö The Landbanking Group on myös kiinnostunut lintulaskentojen tuloksista ja seurantaan liittyvästä menetelmäkehityksestä. Näiden lisäksi tuloksista pyritään julkaisemaan tieteellinen artikkeli. Tutkielma ja mahdollinen tieteellinen artikkeli lisäävät ymmärrystä ekologisemmista viljelymenetelmistä sekä paikallisesti että globaalisti. Tulosten pohjalta voidaan myös tuottaa viljelijöille tarkoitettua aineistoa ekologisten viljelymenetelmien käytöstä, merkityksestä ja seurannasta.

Ympäristöystävällisyys ja uudet seurantamenetelmät varmistavat kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen myös Laosin kaltaisissa kehittyvissä valtioissa. Metsämiesten Säätiön rahoituksen avulla tutkimus ja aineiston keruu voitiin toteuttaa nykyisessä laajuudessaan. Työn alustaminen ja suunnittelu kesti noin kuukauden, minkä jälkeen lintulaskennat suoritettiin helmi-maaliskuun
aikana. Rahoituksella pääosin katettiin kolmen kuukauden matkaan liittyviä lisääntyneitä asumis- ja matkustuskustannuksia sekä matkalla, että matkan jälkeen.

Lisätietoja:
FM Viivi Lindholm, Helsingin yliopisto, viivi.lindholm(a)helsinki.fi, puh. 0458429190