Metsämiesten Säätiö Foundation

Heikkotuottoiset hieskoivikot tuottamaan

tiistaina, 18.12.2018

Suomessa on lähes 1 milj. ha metsänkasvatuskelvottomiksi luokiteltuja kitumaan metsäojitettuja soita, joista hieskoivuvaltaista on noin 200 000 ha. Nämä kärsivät usein ravinnehäiriöistä, joka vaikeuttaa myös metsämaaksi luokiteltavien alueiden jatkokäyttöä, jolloin kasvatettavan puulajin vaihtokaan ei aina ole mahdollinen. Tässä hankkeessa tutkittujen sienilajien, pakurikäävän ja koivunkantosienen avulla heikkotuottoisten hieskoivikoiden taloudellista hehtaarituotosta voitaisiin optimioloissa nostaa pelkkään puun tuottamiseen verrattuna kolmesta tuhannesta eurosta (koivukuitu, tuotos n. 150 m3 kiertoajan kuluessa, a' 20 EUR/m3, =3000 EUR) lähes kymmenkertaiseksi vajaaseen 30 000 euroon (pakuri, n. 500 kg/ha, a' 40 EUR/kg=20 000 EUR+koivukuitu n. 3000 EUR+koivunkantosieni, 1000 kg/ha, a' 5 EUR/kg=5000 EUR, yhteensä 28 000 EUR) 40-50 v. kiertoajan kuluessa. Jos maankäytössä preferoidaan sienten kasvatusta eikä puun tuottamista, voidaan samalla ym. kiertoaikaa lyhentää. Näin taloustulos pelkkään puun tuottamiseen verrattuna paranee entisestään. Ottaen huomioon metsäojitusalueiden hieskoivikoiden suhteellisen suuren pinta-alan, voisi tällä olla huomattavaa alue- ja yksityistaloudellista merkitystä.

Turvemaiden hieskoivikot ovat yleensä laadultaan huonoja, eivätkä ne sovellu sahatavaran tuotantoon, vaan puuaines joudutaan käyttämään joko sellu- tai energiapuuksi. Lisäksi tällaisten puustojen tilavuustuotos on usein huono, joka yhdessä saa aikaan sen, että maanomistajalle metsäojitusalueiden hieskoivikot ovat taloudellinen rasite. Tässä hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia parantaa heikkotuottoisten metsäojitusalueiden hieskoivikoiden taloudellista tuottavuutta uusien biomassatuotteiden avulla. Hankkeen tavoitteena oli selvittää käytännön mahdollisuuksia ympätä hieskoivuihin luontaistuotteena käytettävää pakurikääpää, jonka sato voidaan korjata alle kymmenen vuoden kuluttua ymppäyksestä. Tämän jälkeen puusto voitaisiin korjata pois, jonka jälkeen kantoihin voitaisiin vielä ympätä koivunkantosientä.

Tämän hankkeen tulokset hyödyttävät eniten omatoimisia yksityismetsänomistajia, joiden käyttöön pyrittiin löytämään yksinkertaisia, helposti toteutettavia ja edullisia puoliviljelymenetelmiä sekä pakurikäävälle että koivunkantosienelle. Edullisten puoliviljelymenetelmien toteutuksesta metsänomistajat voisivat suurelta osin itse vastata. Viljelymenetelmät perustuvat kaupallisiin, helposti saatavissa oleviin pakuri- ja koivunkantosieniymppeihin sekä ymppäysmenetelmiin, joita metsänomistajat voivat halutessaan toteuttaa myös omatoimisesti. Kun toimivat viljelymenetelmät on hankkeen testien jälkeen todennettu, menetelmiä voidaan markkinoida metsänomistajille mahdollisuutena kasvattaa tuotto-odotuksiltaan marginaalisten turvemaiden hieskoivikoiden taloustulosta.

Tämän hankkeen alustavien tulosten pohjalta haimmekin keväällä 2018 yhdessä Vaasan Metsäkeskuksen kanssa kaskadimalli-aiheeseen jatkorahoitusta Pohjamaan ELY-keskukselta (Maaseuturahasto). Tässä jatkohankkeessa jatkamme Metsämiesten Säätiön hankkeessa kesken jääneitä teemoja keskittyen erityisesti tiedon jalkauttamiseen metsäomistajille, demoalueena Rannikko-Pohjamaa. Jatkohankkeessa aloitamme seminaarien pidon ja metsänomistajien henkilökohtaisen kontaktoinnin kaskadimalli-demokohteiden saamiseksi hankkeeseen. Pohjamaan alueen yksityisten metsänomistajien mailla toteutettavat käytännön pakurin ja koivunkantosienen demo- ja koeymppäykset perustuvat suureksi osaksi tässä Metsämiesten Säätiön hankkeessa kehitettyihin menetelmiin ja alustaviin tuloksiin. Metsämiesten Säätiön hanke on siis suurelta osin mahdollistanut kaskadiaiheen jatkotutkimukset ja –kehityksen.

Lisätietoja:

Tutkija ja asiakasvastaava Niko Silvan, Luonnonvarakeskus, niko.silvan(at)luke.fi, puh. 029 532 4018