Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 09.09.2024
Metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälinen liitto IUFRO järjestää maailmankongressin kerran viidessä vuodessa. Kesäkuun lopulla metsäntutkijat ympäri maailmaa kokoontuivat Tukholmaan. Maailmankongressissa nähtiin viikon aikana yli 3500 esitystä tai muuta tapahtumaa.
Metsänkäsittelymenetelmien pitkäaikaisvaikutukset metsien kasvuun, kuolleisuuteen ja ekosysteemien toimintaan on tärkeää tuntea, kun tavoitteena on ylläpitää tai kasvattaa metsien hiilinieluja. Luken ylläpitämät vuosikymmeniä seuratut harvennuskokeet ja niiltä kertyneet aineistot muodostavat 1920-luvun lopulta nykypäivään ulottuvan laajan, maantieteellisesti edustavan aineiston. Kokeet kattavat pääpuulajit erilaisilla kasvupaikoilla ja eri tavoin harvennetuissa metsiköissä. Kokeilta saatuja tuloksia on hyödynnetty mm. metsänhoitosuositusten laadinnassa. Kansainvälisestikin ainutlaatuista koesarjaa esittelimme sessiossa T1.18 Long-term experiments to study the effects of silvicultural interventions and climate change on forest dynamics.
Suomessa kasvukauden lämpötilat ovat merkittävin puiden vuotuista kasvuntasoa säätelevä tekijä etenkin pohjoisessa, missä metsien kasvu on hitaampaa viileän ilmaston ja lyhyen kasvukauden takia. Tutkimustemme mukaan muuttuvat ympäristöolot ovat lisänneet Suomen metsien kasvua kivennäismailla viimeisten vuosikymmenten aikana. Ympäristöoloista aiheutuva kasvunlisäys on ollut suhteellisesti suurempaa Pohjois-Suomessa. Kasvu on noussut yhtä aikaa kasvukauden pidentymisen ja lämpösumman lisääntymisen kanssa, varsinkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Lämpenemisen vaikutukset kasvuun näkyvät selvästi 2000-luvun alkuvuosina, jotka ovat olleet tavallista lämpimämpiä. Uusimpien tulosten mukaan ympäristöoloista johtuva kasvunlisäys on kuitenkin viime vuosina hiipunut ja kasvu on palautunut lähelle pitkän ajan (1964–2022) keskiarvoa. Suomen metsien kasvutrendejä ja niihin vaikuttaneita tekijöitä esittelimme sessiossa T5.33 Temporal, spatial and big data - Challenges for modelling climate change impacts on forest tree and stand growth.
Konferenssimatka oli osittain rahoitettu Metsämiesten Säätiön apurahalla.
Lisätietoja:
johtava tutkija Harri Mäkinen, Luonnonvarakeskus, harri.makinen(a)luke.fi, puh. 0295325265