Metsämiesten Säätiö Foundation

Pro-gradu tutkielma: Suomen ja EU:n metsäbiotalouden kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ja asiantuntijanäkemyksiä

perjantaina, 01.11.2024

European Green Dealin toimeenpano edellyttää politiikan yhdenmukaistamista horisontaalisesti eri politiikanaloilla, mutta myös vertikaalisesti eri hallintotasoilla. Toistuvat muutokset EU:n säännöksissä, jotka kattavat paitsi ympäristölliset myös taloudelliset näkökohdat, eivät myöskään välttämättä ota huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden ominaisuuksia yhteisten tavoitteiden määrittämisessä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka johdonmukaista politiikkaohjauksen nähtiin metsäsektorilla olevan EU ja kansallisella tasolla. Toisin sanoen tutkimuksessa keskityttiin enemmän sekä siihen, kuinka vaikutukset näkyvät metsäsektorin toimijoiden piirissä eri strategioiden välillä ja miltä näyttää puupohjaisen kiertobiotalouden tulevaisuus ja resilienssi toimintaympäristön muuttuessa.

Kvalitatiivinen tutkimusaineisto perustuu 11 puolistrukturoituun laadulliseen haastatteluun, jotka on tehty joko suoraan tai läheisesti metsäsektorilla työskentelevien ammattilaisten kanssa. Teemoittelun avulla tutkimuksessa pyrittiin löytämään politiikkayhdistelmien välillä tapahtuvaan vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä ja mitkä niistä ovat merkittävämpiä ajamaan biotaloutta metsäsektorilla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että poliittisessa vuorovaikutuksessa nähtiin olevan haasteita, jotka vaikuttavat politiikan johdonmukaisuuteen (koherenssi) sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. Vaikka kansallisen tason politiikan johdonmukaisuus nähtiin paremmaksi kuin EU-tasolla, sisältää se silti vivahde eroja kansallisten strategioiden välillä. Tulokset korostavat pitkän aikavälin tavoitteiden olevan linjassa, mutta EU:sta tuleva nopea tahtinen muutos sääntelyssä asettaa haasteita kansalliselle politiikalle sekä metsien käytölle, koska muutokset näkyvät siellä vasta vuosikymmenien päästä. Vaikka tämän tutkimuksen tulosten nähtiin olevan linjassa aikaisemman kirjallisuuden kanssa, joissa tunnistettiin kiertobiotalouteen vaikuttavien tekijöiden laajuus, on huomioitava, että kansalliset erot heijastuvat niiden välillä. Johtopäätöksenä ehdotetaan vertikaalisen vuorovaikutuksen (alhaalta ylöspäin) lisäämistä ja horisontaalisen vuorovaikutuksen suhteen poikkihallinnollisen yhteistyön korostamista sekä paikallisten sidosryhmien osallistamista päätöksenteossa.

Lisätietoja:
Opiskelija Nina Ehrnrooth, Helsingin yliopisto, nina.ehrnrooth(a)helsinki.fi, puh. 0504390461