Metsämiesten Säätiö Foundation

EU:n metsästrategia sai voimakasta kritiikkiä somen kansalaiskeskusteluissa

maanantaina, 31.01.2022

EU:n metsäpolitiikkaa pidetään suurimmissa sosiaalisen median keskusteluissa usein kohtuuttomana ja liian pitkälti vain yksisuuntaisesti ylhäältä alaspäin tapahtuvana vallankäyttönä. Somessa kuitenkin myös tavallinen kansa pääsee ääneen.

Tutkimushankkeessa Metsäpolitiikan legitimiteetti digitaalisessa julkisuudessa tutkitaan valtiotieteen keinoin EU:n metsästrategian oikeudenmukaisuudesta käytyä kansalaiskeskustelua. Tutkimuksessa on alustavasti analysoitu yli 2000 puheenvuoroa 64 keskusteluketjussa kahdeksalla eri Facebookin foorumilla. Tutkittavat keskustelut on käyty molemmin puolin metsästrategian 16.7. 2021 tapahtunutta lopullisen version julkistamista. On tärkeää huomata, että aineisto ei edusta koko väestöä, vaan julkiseen keskusteluun omasta aloitteestaan osallistuneita henkilöitä. Erityisesti metsäomistajat vaikuttavat aktivoituneen tässä asiassa ja noin puolet heinäkuun some-keskusteluista käytiin sanomalehti Maaseudun Tulevaisuuden Facebook-sivuilla.

Alustavien tulosten mukaan EU:n metsästrategiaa arvioitiin useimmiten hyvin negatiivisesti, samoin kuin EU:n kansallisvaltioiden metsäasioihin kohdistuvaa vallankäyttöä ylipäätäänkin. Monet keskustelijat mielsivät itsensä ja omana pitämänsä yhteisön – suomalaisten ja joissain tapauksissa erityisesti maaseudun ihmisten – olevan kohtuuttoman vallankäytön kohteena. Kaikkiaan monen kirjoittajan identifioituminen kotimaata laajempiin yhteisöihin vaikutti ohuelta ja muihin eurooppalaisiin maihin kohdistuva kritiikki ja luottamuksen puute oli melko yleistä. 

Kansallismielisten keskustelijoiden mielestä Suomi voi joutua tulevaisuudessa kantamaan muita maita suurempaa taakkaa luonnonsuojelussa ja hiilensidonnassa, mitä he pitivät epäoikeudenmukaisena. Samoin vastustettiin voimakasta kansalliseen itsemääräämisoikeuteen ja yksityiseen omistusoikeuteen puuttumista sekä pakottamiseen perustuvaa luonnonsuojelupolitiikkaa. Moni heistä pelkäsi itsensä tai suomalaisten yleensä jäävän ilman riittäviä korvauksia tulevista omaisuuden käytön rajoituksista. Myös Suomen liialliseksi miellettyyn kunnianhimoisuuteen ilmastoasioissa suhtauduttiin keskusteluissa usein varauksellisesti. Myös poliitikkoja arvioitiin useimmiten hyvin negatiivisesti. Erityisesti kritisoitiin EU:n komission kesäkuun 2021 puolivälissä julkisuuteen vuodettua metsästrategian luonnosta julkisesti kannattaneita muutamaa europarlamentaarikkoa ja ministeriä.

Positiiviset puheenvuorot EU:n metsiä koskevan politiikan tarpeellisuudesta jäivät tämän tutkimuksen aineistossa vähemmistöön – useimmiten perusteena olivat tällöin EU:n metsäpolitiikan oletetut myönteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja hiilen sidontaan. Sen jälkeen, kun metsästrategian lopullinen versio julkistettiin heinäkuun puolivälissä, alkoi esiintyä hieman enemmän myönteisiä ja neutraaleja arvioita kompromissiksi mielletystä lopputuloksesta. Erilaisia ristiriitoja sovittelemaan pyrkiviä neutraaleja kirjoituksia on aineistossa silti kaikkiaan vähän. Kuitenkin keskustelu oli kokonaisuutena varsin moniäänistä ja rönsyili abstraktien moraalisten periaatteiden, ihmiskunnan suurten kohtalonkysymysten ja henkilökohtaisten metsäkokemusten välillä.

Lisätietoja: Tapio Rantala, puh. 040-5822245, tapio.rantala@helsinki.fi