Metsämiesten Säätiö Foundation

Ihmisten johtaminen tunnistettu menestystekijä

torstaina, 18.01.2018

Ihmiset ja osaaminen ovat metsäalan uudistumiskyvyn edellytys. On varmistettava, että metsäammattilainen jaksaa ja osaa kehityksen edellyttämällä tavalla. Tarvitsemme uutta ajattelua johtamiseen, uutta osaamista ja ymmärrystä kokonaisuudesta. Itsensä johtaminen on keskiössä meidän kaikkien työarjessa. Työverkostotaitojen jatkuva ylläpito on oleellinen osa metsäammattilaisenkin onnistumista. Johtamisakatemian työ tukee metsäalan uuden työkulttuurin kehittymistä – hyvinvoiva ihminen on tuottava.

Johtamisakatemia on pureutunut edellä mainittuihin teemoihin vuosina 2015 – 2017 kuudella kurssilla, jotka ovat koonneet yhteen 130 keskeistä toimialan johtajaa ja vaikuttajaa sekä alan ulkopuolista henkilöä. Akatemia määrittää hyvää johtamista sisäisen motivaation ja positiivisen psykologian näkökulmista. Lisäksi vuorovaikutuksen merkitystä korostetaan: vuorovaikuta – vaikuta vuorotellen. Hyvinvointituottavuus ja palveluliiketoiminnan uudistumisen haasteet ovat kiinnittäneet aineettomien tuotantotekijöiden korostamisen konkreettiseen arkeen. Akatemian voima perustuu tasokkaisiin alustuksiin ja toimialan ulkopuolisten osallistujien panokseen sekä etenkin kurssilaisten avoimeen vuorovaikutukseen.

Johtamisakatemiassa ovat nousseet voimakkaimmin esille annetussa viitekehyksessä seuraavat teemat:

• Kyky pysähtyä, läsnäolon merkitys ja tärkeys kiireisessä arjessa ja nykyteknologian syövereissä
• Ihmisten ja itsensä johtaminen eri muodoissaan osana työverkostotaitoja
• Tarkoituksenmukainen ihmisten monimuotoisuuden hyödyntäminen
• Verkostojen johtaminen ja tuloksellinen toiminta niissä
• Henkilöstön vaikutus organisaation toipumiskykyyn

Akatemian henkeä kuvaavia poimintoja Johtamisakatemiaan osallistuneiden henkilöiden kirjoittamista Vaikuttaja-blogeista (blogit löytyvät Johtamisakatemian verkkosivuilta):

• Toimialan kehittymisen kannalta voidaan kysyä, onko viime vuosina tapahtunut muutos ollut liiankin hidasta, vain reagoimista jo ympärillä tapahtuneisiin muutoksiin. (Heikki Pajuoja)
• Maailman muutoksen nopeutuessa, vanhojen ammattien hävitessä ja uusien syntyessä, teknologioiden mullistuessa ja yhteiskunnallisten kriisien uhatessa tarvitaan laaja-alaista, yli yrityksen pihapiirin ja päivittäisten numeroiden ulottuvaa johtajuutta. (Esa Härmälä)
• Vaiva kannattaa, sillä hyvällä kirjoittajalla on vaikutusvaltaa. Siitä huolimatta niin kirjoittamiseen kuin johtamiseenkin tulee kiinnitettyä liian vähän huomiota. Ne tuntuvat itsestään selviltä asioilta, vaikka kumpikin kaipaisi aika ajoin huoltoa. (Eliisa Kallioniemi)
• Voimme kaikki omassa työssämme rakentaa ja vahvistaa työpaikkamme yhteisöllisyyttä. Hyvät tavat ja työtoverin arvostaminen pätevät ja toimivat yhtä lailla olimmepa puhelimessa, Lyncissä, kahvihuoneessa, toimiston käytävällä tai neukkarissa. (Ari Eini)
• Olen pyrkinyt rohkaisemaan yksikköni ihmisiä puhumaan myös siitä, miten he haluaisivat edetä urallaan. Kun tästä keskustellaan avoimesti, voidaan ilman jännitteitä tehdä suunnitelmaa nykyisen työtehtävän tai vaihtuvien työtehtävien vaatiman osaamisen kehittämiseksi. (Marja Kokkonen)
• Johtajuuden kannalta on tärkeää, että hyväksyy ihmisten ja työskentelytapojen erilaisuuden ja huomaa, että myös muut toimintatavat voivat olla hyviä. (Juha Niemelä)
• Kysymykseen, minkälainen on hyvä johtaja, tulee ensimmäisenä mieleen tahto ja halu kohdata ihmisiä, katsoa heitä silmiin, kuunnella heitä ja keskustella asioista. (Håkan Nystrand)
• Uskon, että kaikki ongelmat voidaan ratkaista paremmalla johtamisella ja uskon, että parempi johtaminen on arvopohjaista johtamista. (Anna Munsterhjelm)
• Ihminen voimavaroineen on joustavuudessaan äärimmäisen kiinnostava. (Juha Mäkinen)

Osana Johtamisakatemiaa on toteutettu vuosittain kaksi Metsäalan Johtamisakatemian vaikuttajabrunssia. Tilaisuudet ovat pitäneet yllä Johtamisakatemian käyneiden hyvän johtamisen verkostoa. Vuonna 2017 teemoina olivat Hyveet työssä – mitä ja miksi? (eetikko Antti Kylliäinen) ja Keskiluokkaisen metsäalan uusi identiteetti (professori Juha Siltala). Näitä ajatuksia jalkautettiin käytäntöön akatemialaisten keskustelun lisäksi metsäalanulkopuolisten palveluliiketoiminnan esimerkein.

Johtamisakatemian kurssit 1-6 muodostavat jo nyt ainutlaatuisen ja voimakkaan kokonaisuuden metsätalouden menestymisen edistämiseksi. Akatemia on esimerkillinen koko toimialan yhteinen ponnistus yli toimialarajojenkin tarkasteltuna. Työtä jatketaan ja vuonna 2018 toteutetaan neljä kurssia hyväksi todetulla konseptilla.

Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä lausui Metsäalan Johtamisakatemian syntysanat 16.4.2015 seuraavasti: ”Metsien käytössä olemme maailman johtavia maita – sama asema on nyt tavoitteena ihmisten osaamisessa, motivaatiossa ja johtamisessa”. Johtamisakatemian on rahoittanut Metsämiesten Säätiö ja sen käytännön järjestämisestä on vastannut Metsäteho Oy.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Arto Kariniemi, Metsäalan Johtamisakatemia, arto.kariniemi(at)metsateho.fi,
puh. 040 530 7158

Viestintäkoordinaattori Laura Kammonen, Metsäteho Oy, laura.kammonen(at)metsateho.fi,
puh. 040 570 4777

www.metsahyvinvointi.fi