Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsä puhuu - vuosien 2016-2018 kokemukset ja opit

perjantaina, 05.04.2019

Metsä puhuu uusille osaajille -hankkeen aikana, kolmessa vuodessa, on opittu paljon niin nuoresta kohderyhmästä, viestinnästä kuin yhteistyön malleista ja verkostossa toimimisesta.

Tavoitteena on ollut aivan Metsä puhuu -hankkeen alusta, vuodesta 2009 asti, nostaa metsäalan vetovoimaa ja saada motivoituneita opiskelijoita metsä- ja puualan koulutuksiin kaikille asteille. Vuosien aikana on korostunut kaikkien metsäalan imagon eteen työskentelevien tahojen tekemän työn tärkeys. Joka vuosi uusi ikäluokka -noin 60 000 nuorta - pohtii tulevaa ammattiaan. Metsäalalta voisi löytyä monelle unelma-ammatti, kunhan he vain tietäisivät alan ja sen mahdollisuuksien olemassaolosta.

Metsä puhuu -hankkeen aikana on sen kaikissa vaiheissa tehty töitä metsäalan ammattien ja työnkuvien kirjon esiintuomiseksi. Eri yhteyksissä on kerrottu kaikista koulutusasteista sekä opintojen ja työnkuvien moninaisuudesta. Viimeisimpänä Tulevaisuuden tekijät -verkkosivulle on kahden viime vuoden aikana koottu monenkirjava joukko opiskelijoiden kertomuksia siitä, miksi he ovat hakeutuneet metsäalalle. Sivusto toimii työkaluna erityisesti opinto-ohjaajille, jotka ovat tärkeitä viestinvälittäjiä ammatinvalintaa pohtivien nuorten suuntaan.

Vuoden 2018 lopussa koululaisille järjestetyissä työpajoissa kävi jälleen ilmi, että ”eräjorma – imago” pysyy metsäalalla tiukasti. Toisaalta hankkeessa haastateltujen opinto-ohjaajien mielestä alalta löytyy nuorten kiinnostuksen kohteisiin ja maailmanparannus -mentaliteettiin sopivia opiskelu- ja urapolkuja. Nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja oman tulevaisuutensa lisäksi myös maapallon tulevaisuudesta.

Imago on nuorisoviestintää ajatellen haaste. Tulee uusi sukupolvi ja sen myötä uudet arvot ja metsille uusia merkityksiä. Toisin kuin Metsä puhuu -hankkeen alussa, metsäsektoria ei pidetä enää auringonlaskun alana. Myös toinen viestinnällinen haaste lienee pikkuhiljaa voitettu: vessapaperi ei ole enää ainoa puusta valmistettava lopputuote, joka metsäteollisuudesta tulee mieleen. Puu on uusiutuva luonnonvara, jolla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita ja esimerkiksi puuvillaa. Tiedostaviin, kulutuksen vähentämistä vaativiin nuoriin viesti uusista tuotteista ei enää välttämättä riitä. On aika siirtyä eteenpäin ja kertoa, kuinka metsäala muutenkin etsii ratkaisuja aikamme ympäristöongelmiin ja torjuu ilmastonmuutosta. Nämä ovat asioita, jotka nuoria huolestuttavat, ja toisaalta aiheita, joiden parissa moni metsäalan ammattilainen tekee työtä ja tutkimusta.

Nuorten tavat viestiä muuttuvat jatkuvasti. Juuri nyt suosituimmat kanavat ovat Snapchat, Instagram, WhatsApp ja YouTube. Nuorten somepresenssissä ulkokuori on kiillotettu. He eivät halua jakaa elämäänsä koko maailmalle ja ovat toisaalta myös tarkkoja, millaisia kolmansien osapuolien julkaisuja jakavat profiileissaan. Keskustelut käydään suljetuissa ryhmissä tai kahden kesken. Me vähän vanhemmat roikumme edelleen Facebookissa ja Twitterissä ja kerromme paljon avoimemmin elämästämme ja jaamme julkaisuja julkiseen Twitter-feediin ja Facebook-seinälle.

Siinä missä kannattaa punnita nuorille Facebookissa viestimisen hyödyllisyyttä verrattuna vaikkapa Instagramiin, ei uusiin kanaviin ryntääminenkään tuo välttämättä ratkaisua viestinnän ja kohderyhmän kohtaamattomuusongelmaan. Somemainoksilla voi kohdentaa viestinsä kenelle haluaa, mutta mainosta laadittaessa jäljen on oltava pysäyttävän laadukasta. Metsä puhuu -työpajoihin osallistuneet nuoret kertoivat innostuvansa Somessa hauskoista meemeistä. Haastammekin nyt jokaisen keksimään yläkouluikäisten mielestä hauskan meemin metsäalasta.

Vaikuttajamarkkinointi on yksi jatkossakin harkitsemisen arvoinen, hankkeen aikana toimivaksi todettu keino päästä yläkouluikäisten ruuduille ja tietoisuuteen. Vaikuttaja voi olla perinteiseen tapaan opettaja tai opinto-ohjaaja koulussa, mutta myös nuorten vertaisekseen kokema somevaikuttaja. Vaikuttaja on myös vierailuisäntä tai kouluvierailun tekijä. Ketään ei kuitenkaan kannata tyrkätä väkisin yläkouluikäisten eteen. Mitä enemmän työstään ja uratarinastaan kertova henkilö omasta työstään pitää, sitä helpompaa tarinaan on samaistua. Sen lisäksi, että nuoret haluavat pelastaa maailman, ammateista puhuttaessa kaivataan myös konkretiaa. Nuoria kohdatessasi valmistaudu kertomaan, paljonko saat palkkaa.

Ihmisten tapaaminen kasvotusten on someaikanakin tärkeää, niin metsäalan ammattilaisten kokoontuminen keskenään vaihtamaan ajatuksia ja parhaita käytäntöjä, kuin nuorten tulevaisuuden tekijöiden kohtaaminen metsässä, työpaikoilla ja koulussa.

Kiitämme Metsämiesten Säätiötä rohkeasta ja kauas katsovasta yhteistyöstä hankkeen rahoittajana.

Hankkeen aikana tehdyt materiaalit löytyvät Metsä puhuu -verkkosivuilta, Suomen Metsäyhdistyksen materiaalipankista ja somekanavista: YouTube MetsaPuhuu, Facebook @metsapuhuu, Twitter @metsapuhuu

Lisätietoja:

nuorisoviestinnän asiantuntija Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys, vilma.issakainen(a)smy.fi,

nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys, sirpa.karkkainen(a)smy.fi

www.metsapuhuu.fi https://smy.fi/materiaalit/ https://smy.fi/tulevaisuuden-tekijat/