Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäalan osaaminen, uudistuminen ja houkuttelevuus tulevaisuudessa -tutkimushanke

tiistaina, 04.01.2022

Yritysten ja toimialojen menestyminen pitkällä aikavälillä on riippuvainen niiden kyvystä uudistua. Uudistuminen voi tarkoittaa liiketoimintamallin, tuotetarjonnan tai valmistusprosessin muuttamista joko proaktiivisesti tai reaktiivisesti. Proaktiivinen muutos edellyttää innovatiivisuutta ja kykyä katsoa päivittäistä liiketoimintaa pidemmälle, reaktiivisessa muutoksessa kyvyt joustaa ja sopeuttaa ovat tärkeitä. Molemmissa tapauksissa tarvitaan konkreettista osaamista liiketoimintaympäristön ja sen muutosten ymmärtämiseen, mutta myös valmiutta kyseenalaistaa nykyisiä käytänteitä, vallitsevia totuuksia ja ajatuksia tulevaisuudesta, sekä kykyä tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisuja. Yrityksillä, joissa on monenlaisia työntekijöitä ja keskustelua rohkaiseva yrityskulttuuri, on paremmat mahdollisuudet onnistua omaehtoisessa muutoksessa.

Metsäalan osaaminen, uudistuminen ja houkuttelevuus tulevaisuudessa -tutkimushankkeessa tutkittiin metsäalan yritysten uudistumispotentiaalia alan osaamisen ja houkuttelevuuden, vallitsevien näkemysten sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien valossa.

Metsä ja sitä hyödyntävät yritykset ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa, ja merkittävä hyvinvoinnin lähde. Kasvava huoli maan kantokyvystä aiheuttaa muutoksia myös suomalaisten metsäsuhteeseen ja metsäteollisuuden liiketoimintaympäristöön. Uudistumispotentiaalin tutkiminen avaa sitä, millaisena toimialan tulevaisuus voi näyttäytyä; relevantti kysymys yritystoiminnan, kansantalouden ja metsäsektorilla työskentelevien osaajien hyvinvoinnin näkökulmasta. Kokonaiskuvan luomiseksi tutkimushankkeessa kerättiin tietoa sekä yrityksiltä itseltään, että lukioikäisiltä, jotka tutkimuksessa edustavat tulevaisuuden työnhakijoita, -tekijöitä ja kuluttajia.

Hankkeessa on toteutettu nuorille (17–18 -vuotiaat) suunnattu kysely vuoden 2019 aikana. Kerätyn aineiston avulla on analysoitu mitä mielikuvia nuorilla liittyy metsäalaan ja sen rooliin yhteiskunnassa, sekä miten metsäalan työtehtävät suhteutuvat heidän toivomuksiinsa tulevaisuudesta. Erityisinä kiinnostuksen kohteina oli tutkia, näyttäytyykö metsäala mahdollisena uravaihtoehtona monimuotoiselle joukolle nuoria etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten kiinnostavana metsäala näyttäytyy nuorille? Millaisena nuoret kokevat metsäalan yhtäältä suhteessa kansantalouteen, ja toisaalta ilmastonmuutokseen? Nähdäänkö ala houkuttelevana ja mitkä tekijät vaikuttavat työn houkuttelevuuteen? Kyselymme perusteella moni nuori liittää metsäalaan perinteisiä ja maskuliinisia mielikuvia ja kiinnostus alaa kohtaan on yhä sukupuolittunutta. Kun vastaajilta kysyttiin, uskoisivatko he, että sopiva työpaikka voisi löytyä metsäalalta, miehistä kyllä vastasi 50 % ja naisista 35 % vastaajista. Myös alueellisia eroja oli havaittavissa jonkin verran. Ja vaikka osa vastaajista kokikin alan vanhanaikaiseksi, koettiin ala usein vakaaksi eikä mielikuva vanhanaikaisuudesta ollut kuitenkaan este alalla työskentelyyn tulevaisuudessa. Vastaajista suurin osa lisäksi uskoi, että kestävyysarvojen painotus tulee näkymään alalla tulevaisuudessa voimakkaammin. Nuorilta kerätyn kyselyaineiston pohjalta on julkaistu artikkeli Metsätieteen aikakauskirjassa vuonna 2020. Lisäksi kyselyn alustavia tuloksia julkaistiin Aarre-lehdessä Metsä Nyt -palstalla vuonna 2019.

Hankkeen toinen aineisto kerättiin vuoden 2020 aikana metsäsektorin yrityksistä. Aineiston avulla analysoidaan toimialan uudistumispotentiaalia, sekä pureudutaan siihen, millaisina toimialalla toimivat näkevät muutoksen mahdolliset suunnat, ja kuinka suuria muutoksia toimialalla toimivat yritykset ennakoivat. Kyselymme perusteella yli puolet vastaajista koki voimakasta varautumistarvetta liiketoimintaympäristön muutoksiin kyselyn toteutushetkellä (kevättalvi 2020), ja vastauksissa korostui määrällisesti eniten erityisesti ympäristöön, ympäristöarvojen muutoksiin tai ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin varautuminen. Valtaosa vastaajista uskoi, että metsäpohjaisessa liiketoiminnassa kestävyysarvot ovat seuraavien kymmenen vuoden aikana nykyistä tärkeämpiä, alan imago on nykyistä parempi, ja liiketoiminta nykyistä kannattavampaa. Keskimäärin liiketoiminnan myös uskottiin houkuttelevan monipuolista osaamista nykyistä enemmän ja synnyttävän ennemmin paljon kuin vähän kiinnostavia uusia tuotteita. Yrityskohtaisten muutosten osalta tuotantoteknologian ja tuotteiden ja palveluiden kohdalla odotettiin asiakaspohjaa suurempaa muutosta. Yli puolet vastaajista koki työvoiman rekrytoinnin sujuneen pääosin myönteisesti, mutta kuitenkin noin 40 % vastaajista koki, että vaikeus löytää työntekijöitä haittaa yrityksen liiketoimintaa. Lähes 40 % uskoi, että työvoiman tarve kasvaa seuraavien kymmenen vuoden aikana, ja yli puolet uskoi, että työtehtävissä vaadittava osaaminen muuttuu voimakkaasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Eri osaamisalueiden osalta keskimäärin voimakkain tarve nähtiin tietotekniikkaan ja henkilöstöjohtamiseen liittyvän osaamisen kohdalla seuraavien viiden vuoden aikana.

Kyselyaineiston tuloksia tullaan julkaisemaan tieteellisessä tutkimusartikkelissa. Hankkeen kolmas aineisto kerättiin loppuvuonna 2021. Tämän aineistonkeruun tavoitteena on kartoittaa, miten eri toimialojen yritysten johtoryhmät hahmottavat liiketoiminnan menestystekijöitä ja miten ajattelun monimuotoisuus heijastuu yrityksen strategiaan ja toimintaan. Keskeisenä tavoitteena oli tutkia, millainen resurssi ajattelun monimuotoisuus on yritykselle. LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen tutkimushankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Lisätietoja:
Professori Satu Pätäri, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, satu.patari(a)lut.fi, puh. 0400-178126
Tutkijaopettaja Anni Tuppura, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, anni.tuppura(a)lut.fi, puh.
050-3226592