Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
perjantaina, 16.12.2022
Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä Metsätieteiden päivä on maamme tärkein metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden kohtaaminen. Tänä vuonna Metsätieteiden päivä järjestettiin kolmattakymmenettä kertaa ja ensimmäistä kertaa hybridimuodossa.
Vuoden teema oli monimuotoisuuden mittaaminen ja arvottaminen. Metsien monimuotoisuus muodostaa niiden toimintaa tukevan, yhteenliittyneen elämän verkon. Tämä verkko mahdollistaa metsäekosysteemien toiminnan, toipumisen häiriöistä, sopeutumisen muuttuvaan ympäristöön ja kestävän puuntuotannon. Ovatko kaikki elämän verkon solmut yhtä tärkeitä? Kuinka ”repaleisena” verkko vielä kannattelee metsän elämää? Voiko ihminen luonnonhoidon keinoin paikata elämän verkkoa? Miten näitä ilmiöitä voidaan mitata? Mikä on monimuotoisuuden arvo luonnolle, taloudelle ja yhteiskunnalle? Näitä kysymyksiä pohdittiin Metsätieteiden päivässä 26.10.2022.
Lähes kaikki tilaisuudessa pidetyt esitykset tutkitusta metsätiedosta ja sen soveltamisesta käytännön metsätalouteen nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat katsottavissa Suomen Metsätieteellisen Seuran verkkosivustolla osoitteessa: https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/monimuotoisuuden-mittaaminen-ja-arvottaminen/.
Aamupäivällä kaikki osallistujat seurasivat yhteistä ohjelmaa. Yhteiskokouksen aloitti kansainvälisten asioiden neuvos Teemu Seppä Maa- ja metsätalousministeriöstä katsauksella Euroopan Unionin biodiversiteettistrategiaan. Sen lisäksi metsien monimuotoisuuteen vaikuttavaa EU-sääntelyä ovat myös EU:n metsästrategia, uusiutuvan energian direktiiviehdotus, metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskeva asetus, kestävän rahoituksen taksonomia, luonnon ennallistamista koskeva asetus ja valmisteilla oleva maaperän terveyttä koskeva laki.
Lehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta käsitteli monimuotoisuuden arvottamisen ja suojelun ekologisia perusteita. Metsän olemassaolo sinänsä ei ole metsälajien näkökulmasta olennaista, vaan se, löytyykö tietystä metsästä kyseisen lajin tarvitsemia resursseja sellaisissa olosuhteissa, että laji pystyy niitä hyödyntämään. Myös sopivien elinympäristöjen kytkeytyneisyys ja vuorovaikutus muiden lajien kanssa ovat tärkeitä lajien olemassaololle. Siksi metsien monimuotoisuuden kutistaminen muutamaksi rakennepiirteeksi ei kuvaa kyllin hyvin suojeluarvoa. Yksityiskohtaisemman tarkastelun kautta avautuu mahdollisuus kustannustehokkaaseen monimuotoisuuden suojeluun jolla suojelutoimet voidaan kohdistaa arvokkaimpiin kohteisiin.
Seuraava puhuja, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen oli ilahtunut, että kustannustehokkuuden ajatus tuli ekologilta. Hänen mukaansa taloudellisen toiminnan vaikutukset monimuotoisuuteen tulisi saada sisään talouden hintajärjestelmään ohjaamaan kaikkia valintoja kestävämpään suuntaan samaan tapaan kuin hiilen hinta ohjaa ilmastotoimia ja uusia innovaatioita. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer käsitteli monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen merkitystä yhteiskunnalle. Ekosysteemipalveluiden arvoja punnitaan päätöksissä, jotka koskevat luonnonsuojelua, luonnonvarojen käyttöä ja maankäyttöä. Siksi on tarpeen pureutua ekologisen ja taloudellisen tiedon lisäksi myös tietoon ja ymmärrykseen, joka koskee yhteiskuntaa ja yhteiskunnassa tapahtuvia päätöksentekoprosesseja.
Yhteiskokouksen viimeinen puhuja, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen käsitteli monimuotoisuustiedon keruuta valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI). Vaikka VMI:t ennen 1990-lukua arvioivatkin metsiä puuntuotannon tarpeiden lähtökohdista, voidaan inventoinnin aineistoista laskea myös metsien monimuotoisuudesta kertovia indikaattoreita. Suomen VMI pystyy tuottamaan mitattua tietoa useista metsien rakennepiirteistä, jotka kertovat monimuotoisuuden tilasta. Tutkimustyö entistä merkittävämpien mittareiden kehittämiseksi jatkuu. Esimerkiksi yleisimpien kasvilajien peittävyysarviointia on tehty n. 3000 koealalla, jotka on edellisen kerran mitattu vuonna 1995. Tämän tutkimusaineiston toivotaan tuottavan sellaisia indikaattoreita, joita voidaan jatkossa seurata osana vuosittain tehtävää VMI:ia.
Iltapäivällä oli kuusi rinnakkaiskokousta, joissa käsiteltiin monimuotoisuutta metsätieteiden eri alojen näkökulmista ja monimuotoisuustutkimuksen tulosten vientiä käytännön metsätalouteen. Rinnakkaiskokousten esitysten nauhoitteet löytyvät kunkin kokouksen omalta sivulta Metsätieteiden päivän 26.10.2022 sivustolla.
Rinnakkaiskokousten aiheet olivat:
- Metsäbiologian kerho: Monimuotoisuutta luonnonhoidolla: miten arvioida, arvottaa ja hyödyntää luonnonhoidon
tuloksia?
- Metsäekonomistiklubi: Taloustieteen näkökulmia metsien monimuotoisuuteen
- Metsänhoitoklubi: Monimuotoisuus metsänhoidossa
- Metsäsuhdeklubi: Monimuotoiset metsät ja metsäsuhteet
- Taksaattoriklubi: Monimuotoisuuden mittaus ja huomiointi metsien käytössä
- Teknologiklubi: Metsäoperaatioiden ympäristötehokkuus
Metsätieteiden päivän lopuksi Suomen Metsätieteellinen Seura myönsi pronssisen Cajander ansiomitalin professori Markus Holopaiselle, Helsingin yliopisto, ja tutkimusprofessori Raisa Mäkipäälle, Luonnonvarakeskus, sekä Suomen Metsätieteellisen Seuran mitalin erikoistutkija Katri Himaselle ja tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilälle, molemmat Luonnonvarakeskuksesta. Tämän jälkeen Suomen Metsätieteellisen Seuran toiminnanjohtaja Pekka Nygren johdatteli osallistujat Seuran syyskuisen Viron retkeilyn tunnelmiin kokoamansa valokuvaesityksen avulla. Illan päätti perinteinen Metsätieteiden päivän buffet, jonka ääressä käytiin vilkasta
keskustelua metsätieteistä.
Metsämiesten Säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteiden päivälle on mahdollistanut sen pitämisen maksuttomana tilaisuutena, mikä vahvistaa Suomen Metsätieteellisen Seuran vaalimaa Jokamiehenoikeutta metsätieteeseen. Samalla tilaisuus on kehittynyt tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.
Lisätietoja:
Varapuheenjohtaja Marjo Palviainen, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, marjo.palviainen(a)helsinki.fi, puh.
+358 29 4158122
Toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, pekka.nygren(a)metsatiede.org, puh. +358
44 5581199
https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/monimuotoisuuden-mittaaminen-ja-arvottaminen/