Metsämiesten Säätiö Foundation

Ministeri Kimmo Tiilikainen: Suomella nyt vahva selkänoja biotalousstrategian toteuttamiseen

keskiviikkona, 28.02.2018

Asunto-, ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan Euroopan Parlamentin metsien käyttöä ja uusiutuvan energian tuotantoa koskevat päätökset antavat hallitukselle vahvan tuen metsäpohjaisen biotalousstrategian jatkamiselle. -Nyt voimme hyödyntää metsiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisella tavalla. Päätös uusiutuvan energian direktiivistä avaa taas mahdollisuuden toteuttaa ilmastotavoitteita metsän sivuvirtoihin perustuvan uusiutuvan energian avulla.

Kuvassa Kimmo Tiilikainen

Päätökset metsien käyttöä määrittävästä LULUCF asetuksesta ja uusiutuvan energian käyttöä määrittävästä RED II direktiivistä eivät syntyneet Tiilikaisen mukaan helposti. -Välillä meinasi usko loppua, mutta kaikkien vaiheiden jälkeen syntyneet päätökset ovat aika lähellä Suomen tavoitteita. Tärkeintä on, että nyt katsotaan eteenpäin. Nyt emme ole metsien käytössä enää sidottuja historialliseen hakkuu- ja nielumäärään, vaan vertailutaso tulevasta käytöstä ja päästöjen vähenemisestä haetaan pitkällä tähtäimellä. Ratkaisussa historian painoarvo väheni ja tulevaisuuden kasvoi.

Tieteen ja politiikan vastakkainasettelu ei aitoa

Tiilikainen muistuttaa, että vaikka Suomessa lisätäänkin hakkuita, metsien hiilinielu on edelleen Euroopan suurimpia. -Välillä on tässä keskustelussa tuntunut siltä, että hakkuiden lisäys on maailmanloppu. Vaikka arvostankin kaikkia tiedemaailmasta tulevia arvioita ja viestejä, ei metsien käyttö ole näin mustavalkoista. Tieteessäkin päädytään erilaisiin johtopäätöksiin riippuen tekijästä, ja siksi tieteen ja politiikan asettaminen vastakkain ei ole aitoa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalisuuden jo vuonna 2045. Nyt on edessä tämän tavoitteen konkretisointi, miten nielujen ja päästöjen tasapaino saavutetaan.

Suomen tavoitteen ydin oli Tiilikaisen mukaan siinä, että metsiä voidaan käyttää aktiivisesti ja kestävästi. -Ilmastoneuvotteluissa meidän lähtökohtana on kasvava metsä, joka on biotalouden perusta. Tässä on syntynyt sellainen mielikuva, että kun puhutaan biotaloudesta, niin näytetään hakkuuaukon kuvaa, voisiko enemmän väärin olla. Hakkuiden lisäyksellä lähestymme Ruotsin tasoa, mikä on jo nyt noin 80 prosenttia metsien kasvusta. Voimme tällä lisäkäytöllä saada varmuutta tuleviin puun käyttöön perustuviin investointeihin. 

Uusiutuvista puutuotteista ratkaisu muoviongelmaan

Yksi opetus LULUCF prosessista oli Tiilikaisen mukaan se, että tietämystä Suomen kestävästä metsätaloudesta tulee kaikilla EU tasoilla lisätä.  -On selvää, että mitä paremmin kestävä metsätaloutemme ja siihen perustuva biotalous, tuotekehitys ja lopputuotteet tunnetaan, meidän on helpompi ajaa asiaamme.

-Meidän täytyy perustella kestävää metsätalouttamme kertomalla puuhun perustuvista lopputuotteista. Esimerkiksi muovia korvaavilla puupohjaisilla tuotteilla voidaan vähentää muovijätteen aiheuttamia haittoja merissä. Puu on yksi keino taistella muovijätteen aiheuttamaa ongelmaa vastaan samoin kuin puurakentaminen toimii pitkäaikaiskäytössä hiilivarastona. Euroopan parlamentti toi kannassaan pitkäkestoiset puutuotteet ja puurakentamisen hiilivarastona vahvasti esiin.

Biomassojen energiakäyttö helpottaa ilmastotavoitteiden saavuttamista

Euroopan parlamentti äänesti tammikuussa uusiutuvan energian direktiivistä (RED II), mikä mahdollistaa nyt myös metsäpohjaisen biopolttoaineen tuotannon. -Päätös ei rajaa pois metsäpohjaisia raaka-aineita, mikä helpottaa EU:n vuodelle 2030 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Kun LULUCF ratkaisu antaa mahdollisuuden hyödyntää metsiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisella tavalla, tällä RED päätöksellä voimme toteuttaa ilmastotavoitteita uusiutuvan energiana avulla.

Tiilikainen huomauttaa, että uusiutuvien biomassojen käyttö energiantuotantoon ei ole vain Suomen asia, vaan koskee kaikkia jäsenmaita. -Euroopan laajuisesti yli puolet energiantuotannosta tulee uusiutuvista lähteistä. Kun tavoitetasoa uusiutuviin siirtymiseksi ja hiilestä luopumiseksi on nostettu, ei pidä ottaa työkaluja pois.

Puun käyttö fiksua kiertotaloutta

Tiilikainen ja hänen ruotsalainen kollegansa Ibrahim Baylan lähettivät ennen asiaa koskevaa äänestystä Euroopan parlamentin jäsenille kirjeen, jossa muistutettiin kestävän bioenergian merkityksestä ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. -Päätimme yhdistää voimamme, koska kestävällä bioenergialla on tärkeä rooli EU:n ja monien jäsenmaiden, kuten Suomen ja Ruotsin, uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

-Vaikka tämän kirjeen väitettiin kääntäneen parlamentin pään ja siinä tuoksinnassa ehdittiin vaatia Suomen ja Ruotsin eroa EU:sta, onneksi parlamentin enemmistö ymmärsi mistä oli kyse. Meitä vastassa oli mielikuva, että suomalaiset hullut kaataa metsät ja polttaa ne. Eihän kukaan polta rahanarvoista tavaraa, vaan puulle haetaan aina paras hinta jalostuksen myötä. Puun käyttö on fiksua kiertotaloutta, kun sen sivuvirtoja voidaan hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa.

-Etukäteen tätäkin kysymystä riepoteltiin Suomessa ja luotiin käsitys, että nyt Suomen metsäpohjainen biotalousstrategia romuttuu. Kävikin päinvastoin, saimme sille vahvan tuen parlamentilta, iloitsee Tiilikainen. EU on aloittanut päivittää biotalousstrategiaa, joka on nojannut tähän asti vahvasti maatalouteen. -Nyt on tarkoitus nostaa metsä uudessa strategiassa vahvemmin esiin. Kun EU edistää samaan aikaan kiertotaloutta, se antaa mahdollisuuden yhdistää biotalouden ja kiertotalouden tavoitteita. Kun metsästä tulee vahvemmin biotalousstrategian osa, se koskettaa useampia maita, kuin vain metsämaita.

Lisätietoa:

Journalisti MSSc Markku Laukkanen, markku.laukkanen(at)audiomedia.fi, puh. +358 502 589