Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 27.04.2020
Laosin talous on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Viime aikojen taloudellinen kehitys muuttaa elinkeinoja, perinteistä maanviljelyä ja ympäristöä. Laosin hallituksen maankäyttölinjauksien tarkoitus on rajoittaa kaskiviljelyä ja muuttaa omavaraisviljelyä enemmän kaupallisten viljelykasvien tuotantoon. Tämän lisäksi, lisääntyneet työmahdollisuudet, parantunut infrastruktuuri ja lisääntynyt maankäytön paine vaikuttavat pienviljelijöiden elinkeinostrategioihin. Nopeasta talouskasvusta huolimatta tulojen eroavaisuudet ovat pysyneet korkealla Laosissa. Köyhyys on vieläkin yleistä, etenkin maaseudulla. Maaseudun kotitalouksien tulonlähteet ja ruokaturva ovat yleensä hyvin riippuvaisia maanviljelyksestä ja metsävarannoista.
Pro gradu -tutkielman tavoite on tarkastella muutoksia pienviljelijöiden päätulonlähteissä, viljelykasvien tuotannossa ja maankäytössä viimeisen 10 vuoden aikana. Kuinka kestävää on ympäristövarantojen hyödyntäminen ja miten pääsy ja saatavuus metsävarantoihin on muuttunut 10 vuoden aikana. Tämän lisäksi, tutkimus tarkastelee minkälaisia shokkeja kotitaloudet ovat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana ja millä tavoin kotitaloudet ovat selviytyneet mahdollisista shokeista. Tutkimuksen primaarinen data kerättiin kolmella eri haastattelumenetelmällä. Yhteensä 90 satunnaisesti valittua kotitaloutta haastateltiin kolmessa maalaiskylässä Nambakin alueella, Luang Prabangin provinssissa. Tämän lisäksi, joka kylässä järjestettiin kaksi erillistä fokusryhmäkeskustelua ja yksi avainhenkilön haastattelu. Näiden tavoitteena oli kerätä kattavaa tietoa elinkeinoista ja kylien ominaispiirteistä.
Tutkimus osoitti, että kotitaloudet ovat alkaneet viljellä tiloillaan monia arvokkaita rahakasveja. Parantunut pääsy markkinoille ja viljelykasvien, kuten kardemumman, galangal-juuren, tiikin ja raakakumin korkea kysyntä naapurimaissa ovat muuttaneet viljelykasvien tuotantoa tutkimuskylissä. Muutos omavaraisviljelystä enemmän rahakasvien viljelyyn ja työmahdollisuudet suurilla plantaaseilla ovat kasvattaneet kotitalouksien tuloja ja vähentäneet tarvittavaa työpanosta. Kotitalouksien kokemat shokit koskivat pääasiassa satojen menetyksiä kuivuuden takia, karjan menetyksiä sairauksiin ja perheenjäsenten vakavia sairauksia. tutkimus osoitti, että pääosin kotitaloudet selviytyivät shokeista käyttämällä käteissäästöjä. Tämä osoittaa, että shokit olivat suhteellisen vähäisiä tai kasvaneet tulot sallivat shokeista selviytymisen ilman, että varallisuutta pitäisi myydä. Tutkimus osoitti, että joitakin tiettyjä metsätuotteita kerätään liikaa kylien metsistä. Tämän lisäksi myös puut ovat vähentyneet, etenkin tuotantometsissä, koska ihmiset kaatavat puita kotitalouskäyttöön.
Haluan kiittää Metsämiesten Säätiötä mahdollistamalla tutkielman aineiston keruun Laosissa. Säätiön myöntämällä apurahalla minulla oli mahdollisuus kattaa suuri osa matkan kustannuksista ja palkkaamaan kaksi paikallista tutkimusassistenttia. Aineiston keruumatka edisti kansainvälistä verkostoitumista eri tahojen kanssa ja opetti paljon tieteellisen tutkimuksen teosta ja kenttätyöstä.
Lisätietoja:
MMK Antti Simppula, Helsingin yliopisto, antti.simppula(a)helsinki.fi, puh. 0407099583