Metsämiesten Säätiö Foundation

Puhetta puusta: Puurakentamisen kasvu tarvitsee lisää tietoa, koulutusta ja hyviä esimerkkejä

perjantaina, 10.01.2020

Kuuntele podcast: Loviisassa vuonna 2016 perustettu Timberpoint on erikoistunut massiivipuisten CLT- ja LVL- rakentamisen tuoteosien valmistukseen ja kokoonpanoon rakennusteollisuudelle. Yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan Marko Suonpään mukaan tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja puuelementtien kokoonpanoon ja tehokkaaseen työstämiseen. Timberpointilla on pohjoismaiden suurin puuntyöstökone, jolla pystytään tuottamaan ja jalostamaan yksittäisiä jopa 44 metriä pitkiä puuosia.

Suonpää korostaa uusien ratkaisujen kehittämistä, puurakentamisen osaamisen ja tiedon kasvattamista. Maamerkkejä, joihin Timberpoint on valmistanut puuosia, ovat Helsingin keskustakirjasto Oodin julkisivu ja tämän vuoden puupalkinnon saanut Joensuun 14-kerroksinen puukerrostalo Majakka. Parhaillaan tehtaassa valmistetaan puuosia ensi vuoden Tokion Olympialaisten Suomi-paviljonkiin.

Tiedon puute suurin puurakentamisen laajenemisen este

Marko Suonpää asemoi yrityksen puutuoteteollisuuden jatkojalostajaksi. Timberpoint hankkii raaka-aineen CLT- ja LVL-massiivipuulevyjen valmistajilta ja jalostaa ne lopputuotteiksi rakentamisen tarpeisiin. - Pyrimme poistamaan jatkojalostuksen pullonkauloja ja tuottamaan lopputuotteita asiakkaille. Tuotteiden valmiusaste vaihtelee. Ne voivat olla palkkeja ja pilareita tai asennusvalmiita suurelementtejä, joissa on ovet, ikkunat ja sisäpinnat valmiina. Valmiiden puuosien asentamisessa käytämme alihankkijoita.

-Rakennesuunnitelmat tulevat meille digitaalisesti, minkä jälkeen ne konvertoidaan työstökelpoisiksi CNC-koneelle. Työstettävät tuoteosien koot ja muodot voivat vaihdella hyvinkin paljon kaarevista todella pitkiin liimapuupalkkeihin ja 16-20 metrin mittaisiin CLT- ja LVL-elementteihin.

Puurakentamisen markkina näyttää Suonpään mukaan lupaavalta, vaikka muutoin rakentamisen trendi on laskeva. – Meillä on nyt työn alla kuudes kerrostalon runko ja uskon että kokonaisrakentamisen markkinassa puurakentamisen osuus on kasvussa.

-Varsinkin julkisella sektorilla, kuntahankkeissa puurakentamiseen liittyy edelleen liikaa epäilyksiä ja jahkailua. Se johtuu tiedon puutteesta, mikä on tällä hetkellä suurin puurakentamisen laajentumisen este. Puurakentaminen tulisi tehdä kunnille paljon nykyistä helpommaksi.

Ennakkoluulot ja tiedon puute näkyvät Suonpään mukaan siinä, että puurakentaminen koetaan riskiksi, vaikeaksi ja kalliiksi. -Puurakentamisen riskejä pystytään hallitsemaan, se ei ole vaikeaa. Kaikki puurakentamiseen oleva tieto on olemassa ja saavutettavissa, mutta se pitäisi saada päättäjien ulottuville.

-Yksityinen rakentamisen sektori toimii eri tavalla. Siellä ei enää epäillä puurakentamisen teknistä toimivuutta, vaan keskitytään rakentamisen kokonaisvaltaiseen kustannustehokkuuteen.

Suonpää korostaa tiedon lisäksi hyvien puurakentamisen esimerkkikohteiden toteuttamista. – Oodi ja tuleva Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus ovat hulppeita puurakentamisen maamerkkejä. Isot hankkeet osoittavat, että puusta voidaan tehdä vaativia rakenteita.

Puurakentaminen tarvitsee ennakkoluulotonta, innovatiivista koulutusta

Marko Suonpää valmistui vuonna 1996 puurakenteisiin erikoistuneeksi rakennusinsinööriksi. - Valmistuin alalle, jota ei tuolloin ollut olemassa, koska puutalorakentaminen oli vain pientalorakentamista. Minulla oli tilaisuus seurata puurakentamisen kehittymistä toimitusjohtajana rakennustuoteteollisuuden yrityksessä ja vuonna 2015 olin valmis aloittamaan yrittäjänä.

-Meillä on yrityksessä taustaltaan hyvin kirjava porukka, ja me olemme yhdessä opetelleet teollista puurakentamista. Ei näitä lukemalla opi, vaan tekemällä ja kehittämällä omaa tekemistä.

Suonpää toivoo puualan yrityksiin osaamista ja tehdaskohtaista tuotannon ohjausjärjestelmää. - Tätä vaikeuttaa standardirakenteiden vähäisyys, minkä seurauksena varsinaisten tuotantolinjojen rakentaminen on vaikeaa.

-Alan on kehitettävä perusratkaisuja rakenteisiin ja sitä kautta suunnitella tehokasta kustannussäästöjä tuottavaa tuotantoa. Kilpailukyvyn eteen on tehtävä teollisuudessa vielä paljon töitä, jotta päästään aidosti vakioituun teolliseen tuotantoon. Tämä lisäisi myös puurakentamisen volyymia.

Suonpää toivoo puurakentamisen koulutusta, jossa ennakkoluulottomasti suhtauduttaisiin puurakenteisiin. – Koulutuksessakin tarvitaan innovatiivisuutta esimerkiksi liitosteknologian kehittämisessä ja rakennesuunnittelussa. Olisi hyvä, että markkinoille syntyisi myös pieniä puurakentamisen suunnitteluyrityksiä, ettei kaikki keskity vain isoihin yrityksiin.

-Esimerkiksi metallipuolella CNC-koneiden ohjelmoinnit ovat standardisoituja ja eri merkkiset koneet käyttävät samaa toimintaperiaatetta. Puupuolella nämä ovat valmistajakohtaisia, minkä seurauksena jokainen joutuu opettelemaan koneen käytön konekohtaisesti, kun jokainen kone ohjelmoidaan eri tavalla.

Rakentamisen vähähiilisyys tulee Suonpään mukaan ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa. – Vähähiilisyyden tavoitteleminen on globaali tavoite ja sen tulee koskea yhtä lailla betonia kuin terästäkin. Puulla on hyvät edellytykset päästä näihin tavoitteisiin ja tämä pitää käyttää puuteollisuuden ja rakentamisen hyväksi.

-Tulevaisuudessa haluamme kehittää puurakentamisen osaamista ja hakea tekemisen rajoja, jotta tiedämme mihin pystymme ja on järkevää tehdä. Osaamisen rinnalla seuraamme tietysti rakentamisen markkinoita, joilla on syntymässä puurakentamista kohtaan kasvavaa uteliaisuutta, mielenkiintoa ja tahtotilaa.

Markku Laukkanen ja Mikko Viljakainen

Lisätietoja:

Markku Laukkanen, Journalist, MSSc, +358 502589, markku.laukkanen(a)audiomedia.fi

Mikko Viljakainen mikko.viljakainen(a)puuinfo.fi

Marko Suonpää, p. 050 555 0825, marko.suonpaa(a)timberpoint.fi