Metsämiesten Säätiö Foundation

Ruotsin metsäministeri Sven-Erik Bucht: EU ei tarvitse yhteistä metsäpolitiikkaa

lauantaina, 15.09.2018

Ruotsin metsäasioista vastaavan maatalousministeri Sven-Erik Buchtin mielestä EU:ssa ei tarvita yhteistä metsäpolitiikkaa, vaan sen laajempaa ymmärrystä. -Jokaisen maan täytyy voida noudattaa omaa metsäpolitiikkaansa, mutta meidän täytyy lisätä tietoa ja keskustella niiden maiden kanssa, jotka eivät ymmärrä metsänhoitoa ja arvostelevat hakkuita. Olemme pitkään hoitaneet metsiämme vastuullisesti ja kestävästi Ruotsissa ja Suomessa. Meillä on yli sata vuotta vanhat metsälait, jotka velvoittavat istuttamaan uutta metsää kaadetun tilalle. Me olemme edelläkävijöitä metsänhoidossa, eikä kukaan ole vielä vastannut kysymykseeni, missä olisi kestävämpää metsätaloutta kuin meillä.

Kuvassa Sven-Erik Bucht

Bucht muistuttaa, että tämän seurauksena Ruotsin metsävarat ovat sadassa vuodessa kasvaneet 1,7 miljardista kuutiosta 3,5 miljardiin kuutioon. -Metsiemme kasvu on vuodessa 125 miljoonaa kuutiota, josta käytämme 85 miljoonaa kuutiota. Samaan aikaan olemme suojelleet kolmanneksen metsistämme. Tämä osoittaa sen, että metsiemme käyttö on kestävää ja vastuullista, minkä ymmärrystä nyt puuttuu eurooppalaisten päättäjien ja ympäristöjärjestöjen keskuudessa. Me olemme Ruotsissa ja Suomessa erittäin riippuvaisia metsistämme, koska ne ovat hyvinvoinnin moottorimme. Vaikka olemme pieniä maita, me olemme suuria maailmanmarkkinoilla ja siksi meillä on erikoisasema metsäpolitiikassa myös EU:ssa.

Metsät pohjoismaisen hyvinvoinnin perustana

Buchtin mukaan metsien kestävyyttä tulee tarkastella monialaisesti. -Biologinen monimuotoisuus, metsien virkistyskäyttö ja talouskäyttö ovat kaikki yhtä merkittäviä. Ei metsäpolitiikkaa voi tarkastella vain yhdestä näkökulmasta kuten suojelujärjestöt tekevät. Metsä on tuottanut hyvinvointia ja työpaikkoja yli sadan vuoden ajan. 

-Me olimme Euroopan köyhimpiä maita, mutta nykyinen hyvinvointi ja varaus perustuvat metsiin ja niistä saataviin tuotteisiin. Kun ajan pohjoisessa ja näen tukkikuormat, ajattelen, että siinä kulkee päivähoito ja tuo tukkikuorma on koulu ja sairaanhoito. Meidän täytyy tällä tavalla nähdä metsä hyvinvoinnin rakentajana. Mitä olisimme ilman metsiämme, kysyy Bucht.

Eurooppalainen metsäakatemia lisäämään tietoa 

Bucht muistuttaa, että samanlaista yhteistä metsäpolitiikkaa kuin EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ja maatalouspolitiikka ovat, ei tarvita. -Kyllä LuluCF prosessi osoitti, että meidän täytyy verkottua muiden metsämaiden kuten Ranskan, Itävallan ja Saksan kanssa ja tehdä yhteistyötä paremman metsäymmärryksen saavuttamiseksi EU:ssa. Tämä on tärkeää, koska maankäyttöön, ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyvät päätökset vaikuttavat yhä enemmän metsien käyttöön. 

-Aiomme Suomen kanssa perustaa eurooppalaisen metsäakatemian ja kutsua mukaan muita jäsenmaita, parlamentaarikkoja ja komission virkamiehiä. Suomessa on saatu tämänkaltaisesta akatemiasta hyviä kokemuksia ja uskon, että sen avulla voimme laajentaa tietoa ymmärrystä pohjoismaista kestävää metsätaloutta kohtaan. 

Tavoitteena on ensimmäinen akatemian kokoontuminen Suomessa marraskuussa ja sen jälkeen Ruotsissa. -Olemme suomalaisen kollegani Jari Lepän kanssa kutsumassa akatemiaan korkean tason EU-vaikuttajia.  Meillä on monia eurooppalaisia päättäjiä, joiden päätökset vaikuttavat metsäasioihin, vaikka heillä ei ole tarpeeksi tietoa metsistä.

Buchtin mukaan Ruotsin ja Suomen välillä voisi olla merkittävästi enemmänkin metsäpolitiikan yhteistyötä. -Tarvitsemme yhteistä metsätutkimusta ja metsäpohjaisten uusien tuotteiden innovaatiokehitystä, mistä on hyötyä molemmille maille. Halusimme tätä yhteistyötä edistää myös metsäntutkimukseen suunnatulla Suomen 100-vuotislahjoituksella.  

Puun käyttö tukee ilmastotavoitteita

Buchtin mukaan metsäpohjaisen biotalouden vahvistaminen on Ruotsissa keskeinen strateginen tavoite lähivuosina. -Olemme tehneet merkittäviä strategisia päätöksiä kierto- ja metsäbiotalouteen liittyen. Tavoitteemme on olla kokonaan fossiiliton vuonna 2045 ja se perustuu suurelta osin puupohjaisen biomassan käyttöön. Puun käyttö myös esimerkiksi rakentamisessa on merkittävä ilmastoteko. Vaikka rakennamme nyt ehkä kymmenen prosenttia puusta, se voisi olla jopa 20-30 prosenttia kuten Skånen Växössä on. Meillä on puurakentamisen erityisosaamista ja rahoitusta, jolla kannustaa puurakentamista. Sen ansiosta Ruotsissa on meneillään nopea teollisen puurakentamisen kehitys ja kasvu. 

Lisätietoja:

Journalisti MSSc Markku Laukkanen, markku.laukkanen(at)audiomedia.fi, puh. +358 502 589