Metsämiesten Säätiö Foundation

Södran Lena Ek: EU päättää metsien käytöstä vanhojen tietojen pohjalta – Ratkaisuksi eurooppalainen metsätietopankki

keskiviikkona, 13.02.2019

Ruotsalaisen metsäteollisuusryhmän Södran hallituksen ja metsäomistajayhdistyksen puheenjohtaja Lena Ek on huolissaan EU:n toimielinten metsätietouden vähäisyydestä. Aiemmin Euroopan parlamentin jäsenenä ja Ruotsin hallituksen ministerinä toiminut Ek kokee monien EU:ssa tehtävien päätösten päätyvän kestävän metsänhoidon kannalta huonosti. - Esimerkiksi viime vuonna käyty LULUCF- keskustelu osoitti tämän. Metsäpolitiikkaan vaikuttavasta maankäyttöpolitiikasta tehtiin päätöksiä vanhentuneiden tietojen pohjalta.

-Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta, taloudesta ja työllisyydestä on Ruotsin ja Suomen kaltaisissa metsämaissa erittäin suuri. Kun metsien vaikutus ympäristöön on suuri, metsätaloutta koskevat päätökset pitää tehdä tosiasioihin nojaten, ilman politikointia.

Ekin mukaan pohjoismainen metsänhoito on kestävää, mikä voidaan osoittaa nykyaikaisen satelliittiteknologian keinoin. -Me huolehdimme samalla metsien monimuotoisuudesta. Biodiversiteetin, ilmastoasioiden ja metsien talouskäytön välillä täytyy olla tasapaino.

-Mielestäni metsäasiat täytyy pysyä tulevaisuudessakin kansallisissa käsissä, eikä antaa niitä EU:n yhteisen päätöksenteon piiriin. Kun jäsenmaat ovat metsien suhteen hyvin erilaisia, tietämys vaihtelee. Kun olin Euroopan parlamentin jäsen, keskustelin erään kreikkalaisen mepin kanssa, joka oli kotoisin saarelta ja ensimmäistä kertaa metsässä. Hänen oli hyvin vaikeaa ymmärtää, miten metsäasiat toimivat pohjoismaissa, joissa 75 prosenttia maasta on metsän peitossa.

Euroopan unioniin metsätietopankki

Ekin mielestä metsämaiden kannalta on ongelma, että metsäasioita käsitellään EU:ssa monien muiden kuin välittömästi metsään liittyvien alojen yhteydessä. -Esimerkiksi LULUCF käsitteli ensi sijassa maan käyttöä metsätalouden sijaan. Kun metsäasiat ovat palasina eri sektoreilla, on vaikea saada selkoa, mitä komissio oikein tavoittelee metsäpolitiikalla.

-Tarvitsemme EU:lle tietokeskuksen, joka tarjoaa tietoa metsäsektorin asioista keskitetysti. Kun nyt komission valmistelussa ihmiset vaihtuvat koko ajan, ei synny asiantuntijaorganisaatiota, joka hallitsisi metsäasiat. EU:n tulisi perustaa metsätietoa koskeva tietopankki, johon olemassa olevat metsiä koskevat säädökset ja tietous kasataan.

Ekin mielestä tietopankin avulla voitaisiin lisätä metsätietoa. -Näin meillä olisi ainakin yksi paikka, joka pitäisi yllä jatkuvuutta. Tällä hetkellä virkamiehet eivät ehdi kunnolla muutamassa vuodessa perehtyä asioihin, kun pitää vaihtaa työtä.

-Kun meillä on nuoria, jotka eivät ole koskaan edes käyneet metsässä, meillä on suuri haaste metsätiedon jakamisessa myös suurelle yleisölle. Meidän tulee uudistaa metsäviestintää, vaikuttaa metsien puolesta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, tuottaa opetusmateriaalia metsistämme, kestävästä metsätaloudesta, teollisuudesta ja lopputuotteista. Tähänkin tarvitaan metsätiedon pankkia ja kansainvälistä viestinnän alustaa metsätiedon lisäämiseksi.

Puun jalostus ja käyttö laajenee uusille aloille

EU:n biotalousstrategia sulkee Ekin mielestä metsän ja puupohjaisen kuidun käytön monessa kohtaa pois, mikä on suuri virhe. -Strategia on entistä parempi, mutta siinä katsotaan puun käytön mahdollisuuksia kapeasti ja vanhanaikaisesti. Puupohjaisen kuidun käyttöä voitaisiin lisätä ja laajentaa uusille aloille.

-Esimerkiksi pelkästään Euroopassa käytetään kymmeniä miljardeja muovimukeja, jotka kaikki voitaisiin korvata puupohjaisilla uusiutuvilla tuotteilla. Käytännössä voimme korvata kaikki muovipohjaiset tuotteet puupohjaisilla tuotteilla ja saada muovin pois markkinoilta ja luonnosta. Mikromuovit ovat yhtä suuri vaara kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat, koska ne kulkeutuvat ruokaketjuun kalassa, kasviksissa ja lihassa, muistuttaa Ek.

Ekin mukaan tulevaisuudessa myös paljon vesivaroja ja viljelysmaata käyttävän puuvillan tuotanto ja käyttö voidaan korvata puuperäisellä tekstiilikuidulla. -Ruotsissa on jo nyt tehdas, jossa yhdellä linjalla tuotetaan liukoselluloosaa. Tällä voisimme vastata koko Ruotsin vuosittaiseen tekstiilikuidun tarpeeseen. 75 prosenttia maailman tekstiileistä on fossiiliperäistä ja sisältää paljon mikromuoveja. Meillä on nyt mahtava mahdollisuus tehdä muutoksia, uskoo Ek.

-Meidän tulee kertoa enemmän näistä puun käytön uusista mahdollisuuksista sekä biotaloudessa että puurakentamisessa. Meidän tulee olla ylpeitä siitä, mitä teemme pohjoismaiden metsäteollisuudessa, ja tarjota esimerkkejä näissä asioissa muille maille. Meidän ei tule pitää kynttilää vakan alla, vaan osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

Metsillä keskeinen rooli ilmastomuutoksen torjunnassa

Puurakentamisen kasvun ja uusien puupohjaisten lopputuotteiden lisäksi on Ekin mukaan meneillään suuri muutos koko metsäklusterissa. -Hakkuiden suunnittelu, niiden toteuttaminen konekohtaisesti ja puutavaran kuljetukset perustuvat kaikki digitaaliseen ohjaukseen ja satelliittien käyttöön.

-Olemme laatineet yhteistyössä ruotsalaisen metsäteollisuuden tavoitteet, joista tärkein on se, että maamme koko metsäteollisuus on ilmastoneutraali jo vuonna 2020. Kuljetusten osalta tavoittelemme päästöttömyyttä vuoteen 2030 mennessä, mitä silmällä pitäen investoimme biopolttoaineiden tuotantoon. Vuoteen 2050 mennessä pyrimme lisäämään metsänkasvua viidenneksellä nykytasoon nähden.

Koko metsäsektorilla on Ekin mukaan tärkeä rooli ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa. -Kun 50 hehtaarin kokoisella metsätilalla tasapainotetaan 40 ruotsalaisen henkilön hiilipäästöt vuosittain, kannattaa istuttaa puita. Me pohjoismaat voisimme edistää myös aavikoituvien maiden ja alueiden metsitystä, koska metsät tarjoavat toimeentuloa ihmisille ja sitovat hiiltä.

Artikkeli on osa Markku Laukkasen toimittamaa artikkelisarjaa, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja ja puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit ovat osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” – viestintähanketta ja ne julkaistaan myös Säätiön kotisivuilla.

Lisätietoja:

Journalisti, MSSc Markku Laukkanen, markku.laukkanen(at)audiomedia.fi, puh. +358 502 589