Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 12.01.2015
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan viidennessä maisteri- ja tohtoripromootiossa 5.-7.6.2014 vihittiin 82 maatalous- ja metsätieteiden maisteria, 44 elintarviketieteiden maisteria, seitsemän riemumaisteria, 41 tohtoria, kuusi riemutohtoria ja kahdeksan kunniatohtoria Suomesta ja ulkomailta. Promootio oli maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan suurin ja näkyvin tapahtuma pitkään aikaan, ja mukaan juhlallisuuksiin kutsuttiiin myös tiedekunnan keskeisimmät tukijat ja yhteistyökumppanit mm. metsä- ja elintarviketeollisuudesta.
Promootion yhtenä teemana oli ilmastonmuutos ja muuttuvat luonnonvarat. Ilmastonmuutoksen muuttaessa luonnonvarojen käytön pelikenttää uusiin viljelykasveihin ja menetelmiin, ruoantuotantoon sekä metsien käyttöön liittyvä tutkimus on tärkeämpää kuin koskaan. Juhlallisuuksien aikana promoottori, viljateknologian professori Hannu Salovaara pohdiskeli tiedekuntaa boreaalisen tuotannon tiedekuntana ja sen roolia ilmaston muuttuessa.
– Suomi kuuluu viileään ilmastovyöhykkeeseen, jonka metsissä ja pelloilla lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousut pidentävät kasvukautta, laajentavat kasvivalikoimaa ja siirtävät viljelyrajaa pohjoisemmaksi. Samalla muun muassa uudet kasvitaudit ja -tuholaiset sekä ilmaston ääri-ilmiöt aiheuttavat uusia haasteita, Salovaara sanoi.
– Tiedekuntamme on boreaalisen tuotannon ja siihen liittyvän tiedon ytimessä. Jos vyöhykkeemme biomassan tuotantokyky kasvaa ilmastonmuutoksessa ja samaan aikaan olot muualla vaikeutuvat, on velvollisuutemme yrittää sopeutua ja hyödyntää uudet mahdollisuudet.
Tiedekunnassa tehdään ilmastonmuutoksen hillinnän ja hallinnan eteen töitä laajalla rintamalla, kuten promootiossa hattunsa saaneiden kunniatohtoreidenkin aloista voi päätellä. Kunniatohtoreiksi vihittiin kahdeksan kotimaista ja kansainvälistä tiedekunnan aloilla ansioitunutta tutkijaa ja vaikuttajaa. Elävä Itämeri -säätiön perustaja, FT Ilkka Herlin ja vuorineuvos Simo Palokangas edustivat taloustiedettä, energia- ja ympäristökysymyksiin paneutunut Turun yliopiston professori Eva-Mari Aro ja kuuluisa kasvimolekyylibiologian ja -virologian tutkija Sir David Baulcombe Cambridgesta maataloustieteitä.
Fermentoinnin tuntija, professori Toomas Paalme Tallinnan teknisestä yliopistosta ja rukiin puolestapuhuja professori Kaisa Poutanen Itä-Suomen yliopistosta edustivat elintarviketieteitä. Metsätieteiden alalta kunniatohtoreiksi vihittiin Suomessa paljon viihtyvä kanadalainen professori Cindy Prescott sekä kenialainen professori Fredrick Owino, joka on vaikuttanut merkittävästi yliopistollisen metsäopetuksen syntymiseen Keniassa.
Promootiosta on valmistettu yhteistyössä Unigrafian ja Metsäkustannuksen kanssa juhlakirja, jossa kerrotaan tapahtumien kulusta kuvin ja tekstein. Kirjan julkistustilaisuus järjestettiin 13.1.2015 Viikissä. Kirja on osallistujille elinikäinen muisto yhdestä akateemisen uran tähtihetkistä. Kirja jaetaan kaikille osallistujille ja promootion avaintahoille, ja sitä käytetään vielä promootion jälkeenkin sopivissa tilaisuuksissa lahjatuotteena. Metsämiesten Säätiö on ollut merkittävässä roolissa tukemassa kirjan valmistelukustannuksia.
Lisätietoja:
Yliairut, dosentti Miina Rautiainen, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto,
miina.rautiainen(at)helsinki.fi
Promoottori, professori Hannu Salovaara, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos,
Helsingin yliopisto, hannu.salovaara(at)helsinki.fi