Metsämiesten Säätiö Foundation

Itävallan metsäministeri: EU:n komissio puuttuu kansalliseen toimivaltaan metsäasioissa - Uusi eurooppalainen Foorumi edistämään puun käyttöä

torstaina, 08.12.2022

Itävalta suhtautuu kriittisesti siihen, että metsäpolitiikassa puututaan liikaa kansalliseen toimivaltaan. Itävallan maatalous -ja metsäpolitiikasta vastaavan ministerin Norbert Totschingin mukaan viime aikojen komission metsäpolitiikkaa koskevissa aloitteissa ei ole kuultu jäsenvaltioita riittävästi. Metsäpolitiikkaa koskevat esitykset ovat yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piirissä.

- Komissio vie eteenpäin lukuisia aloitteita ilman jäsenvaltioiden ennakkokuulemista, vaikka toimivalta metsäpolitiikassa on selvästi jäsenvaltioilla. Siitä huolimatta luodaan yhä enemmän unionin toimivaltaan kuuluvia politiikan aloja, joilla on suora vaikutus metsänhoitoon. On hyvä muistaa, että perussopimuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Totschingin mukaan metsäpoliittisia toimenpiteitä koskevaa vuoropuhelua komission ja jäsenvaltioiden välillä tulisi vahvistaa. – EU:n metsäisten maiden on toimittava yhdessä, jotta voidaan vaikuttaa ja lisätä komission tietoisuutta kestävästä metsänhoidosta. Olemme perustaneet epävirallisen For Forest Groupin, jonka ydinryhmä koostuu Itävallasta, Suomesta, Sloveniasta ja Ruotsista. Käsittelemme yhdessä kestävää metsänhoitoa uhkaavia kysymyksiä ja pyrimme vaikuttamaan komission esitysten ongelmakohtiin.

Metsän käytön rajoitukset eivät edistä suojelutavoitteita

Totsching pitää osaa komission esityksistä ristiriitaisina. - Ydinvoima on saamassa vihreän energian statuksen ja hiilivoimaloita aktivoidaan uudelleen, mutta uusiutuvaa biomassaa ei enää tunnusteta uusiutuvaksi energiaksi ja sen käyttöä pyritään rajoittamaan. Tämä ei ole järkevää energiakriisin aikana.

-Maa-alan 30 prosentin suojelutavoite on mahdoton, kun otetaan huomioon Itävallan maa- ja metsätalouden rakenteet. Puun käytön rajoittaminen ei olisi tarkoituksenmukaista, koska aktiivisesti hoidettu metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton metsä.

Komission metsän käytön rajoitussuunnitelmat olisivat Totschingin mukaan kohtalokkaita myös suojelumetsille. - Kamppailemme jo nyt yli-ikäisten metsien kanssa vaikean vuoristoisen maaston vuoksi, minkä vuoksi aktiivinen toiminta kestävän metsänhoidon avulla on välttämätöntä. Kun Itävallasta lähes puolet on metsien peitossa, meillä on paljon kokemusta kestävästä metsänhoidosta.

-Myös luonnon ennallistamista koskeva asetusluonnos herättää edelleen useita kysymyksiä, koska siihen liittyy paljon kustannuksia. Olemme perustaneet metsärahaston, jolle on myönnetty 350 miljoonaa euroa, jolla autamme metsänomistajia selviytymään ennallistamisen kustannuksista, sanoo Totsching.

Aktiivinen metsänhoito parasta ilmastonsuojelua

Itävalta edistää Totschingin mukaan metsien taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä, vaikka niille ei metsätaloutta koskevissa EU:n aloitteissa anneta painoarvoa. - On valitettavaa, että ehdotetuissa aloitteissa ja säädöksissä keskitytään vain metsien nielukapasiteettiin. Olisi tärkeää tukea uusiutuvaan metsäenergiaan siirtymistä ja metsäpohjaisten materiaalien kehittämistä vaihtoehdoiksi fossiilisten käytölle.    

-Metsät ja puun käyttö ovat Itävallassa luontopohjaisen biokiertotalouden ratkaisu. Metsät ovat osa ilmastoratkaisua. Saamme metsistämme paljon uusiutuvia luonnonvaroja, jotka tukevat aktiivisella metsänhoidolla tavoitettamme olla ilmastoneutraali vuoteen 2040 mennessä. Aktiivinen metsänhoito on todellista ilmastonsuojelua!

Itävalta tukee Totschingin mukaan EU:n tavoitetta vähentää CO2-päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. - Olemme jopa asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius Itävallassa vuoteen 2040 mennessä eli kymmenen vuotta aikaisemmin kuin EU:n tavoitteessa.

Totsching muistuttaa, että Itävallan metsäpinta-ala on kasvanut kuusi hehtaaria päivässä viimeisen kymmenen vuoden aikana. - Maassamme kasvaa enemmän puuta kuin poistetaan, mikä vastaa kestävän metsänhoidon periaatetta. Olemme sitoutuneet edistämään monimuotoisen metsänhoidon mahdollisuuksia osana EU:n ilmastoratkaisua, kuten esimerkiksi metsäbiomassan käyttöä kestävänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille.

-Metsäsektorin arvoketju luo Itävaltaan 300 000 työpaikkaa, joista monet ovat maaseutualueilla. Voi sanoa, että joka 15. työpaikka on metsäsektorin piirissä.  Arvoketju tuottaa 20,4 miljardin euron bruttoarvonlisäyksen kansantalouteen, mikä on meille merkittävää. Lisäksi Itävallassa metsillä on merkittävä rooli asuttujen alueiden sekä vuoristoteiden infrastruktuurien suojelemisessa. Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisia metsien nuorentamiseen tähtääviä toimia.

Eurooppalainen Foorumi edistämään puun käyttöä

Totsching muistuttaa, että metsät ovat mahdollistaja muutoksessa kohti hiilineutraalia teollisuutta ja ilmastopositiivista yhteiskuntaa. - Olemme tehneet aloitteen eurooppalaisen puun käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöfoorumin European Wood Policy Platformin perustamiseksi.

Joulukuun alussa Itävallan Innsbruckissa pidettyyn foorumin perustamiseen osallistui edustajia 16 maasta ja kahdeksasta puun käytön edistämiseen perustetusta ohjelmasta. - Euroopassa on paljon kunnianhimoisia aloitteita ja toimia, joissa keskitytään erityisesti puuhun ja puupohjaisiin materiaaleihin ja joita toteutetaan parhaillaan eri maissa. Yhteistyöllä saamme enemmän vaikutusta, jos laajennamme tietämystämme ja kokemuksiamme parhaiden käytäntöjen avulla poliittiselle tasolle.

Suomesta kokoukseen osallistuivat edustaja Suomen pysyvästä EU- edustustosta sekä ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman edustajat. Ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan Foorumin tavoitteena on edistää monipuolisesti puun käyttöä muun muassa rakentamisessa. - Tavoitteena on, että ne valtiot ja osavaltiot, jotka ovat halukkaita mahdollistamaan puun käyttöä rakentamisessa tai muissa loppukäyttökohteissa, tekisivät puun käytön edistämiseksi tehokkaampia toimia. Yhteistyötapoja ovat parhaiden käytäntöjen tiedon vaihto, yhteiset puualaa koskevat selvitykset ja tutkimukset sekä alaa koskevan viestinnän tehostaminen.

Lisätietoja:

Markku Laukkanen
markku.laukkanen(a)audiomedia.fi

Petri Heino
petri.heino(a)gov.fi