Metsämiesten Säätiö Foundation

Kahdeksan kuvaa puusta - Videosarja Kuhmon Tuupalan puukoulun rakentamisesta

maanantaina, 11.01.2021

Puurakentamisen aluetalous- ja työllisyysvaikutukset merkittäviä

Kuhmon Tuupalan puukoulusta on valmistunut 8-osainen videosarja. Metsämiesten Säätiön rahoittama videosarja on tarina Tuupalan puukoulun rakentamisesta ja sen eri vaiheista kannolta valmiiseen kouluun. Moneen kertaan palkitun koulun arkkitehtuuri ja materiaaliratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Helmikuussa 2018 käyttöön otettu koulu on ensimmäinen kokonaan CLT-massiivipuulevyistä (Cross Laminated Timber) rakennettu julkinen rakennus Suomessa. Rakennuksessa sijaitsee 60 esikoululaisen päiväkoti ja yhtenäiskoulun vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta. Koulu on kesäisin Kuhmo Kamarimusiikkitapahtuman konsertti- harjoitustilakäytössä. 

Julkisen puurakentamisen esimerkki

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee puukoulun erinomaisena esimerkkinä julkisen puurakentamisen monista mahdollisuuksista ja merkityksistä. – Yksi tärkeimmistä on hankkeen toteuttamisen vaikutukset aluetaloudelle. Koulu on rakennettu kuhmolaisesta kestävän metsänhoidon periaattein kasvatetusta puusta, minkä kuljetukset, jalostus rakentamisen tuoteosiksi ja rakentaminen ovat työllistäneet paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. On laskettu että 11,6 miljoonaa euroa maksanut hanke toi alueelle 30 miljoonan euron vaikutuksen aluetalouteen, kertoo Määttä. 

- Koulua on kutsuttukin ihmekouluksi erityisesti sen merkittävien talousvaikutusten ansiosta. Kuhmossa korostetaan omien voimavarojen käyttämisen tärkeyttä. Hanke koetaan kuhmolaisten omana hankkeena, joka saa jatkoa seuraavan julkisen sote-rakennuksen toteuttamisena myös puusta. Kuhmossa toimii puurakentamisen monipuoliseen edistämiseen tarkoitettu Woodpolis-hanke, minkä puitteissa kaupunkiin on syntynyt useita puunjalostukseen erikoistuneita yrityksiä. Kuhmo haluaa olla metsäbiotalouden edelläkävijä, muistuttaa Määttä. 

Projektipäällikkö Markku Pääkkösen mukaan uusi koulu korvasi vanhan sisäilmaongelmaisen koulurakennuksen. - Uuden koulun ilmapiiriä, sisäilmaa ja akustiikkaa voi pitää erinomaisena, opettajien ja oppilaiden vanhassa koulussa koetut sisäilmasta johtuneet oireilut ovat loppunut kokonaan. Koulussa tehdään Oulun yliopiston toimesta Metsäsäätiön rahoittamaa sisäilmatutkimusta, minkä tuloksilla on merkitystä laajemminkin puurakentamiseen, uskoo Pääkkönen. 

-Koulurakennuksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tekijöilleen haastavaa, koska kyseessä oli kooltaan (5500 m² ) iso rakennushanke ja Suomessa ensimmäinen CLT-massiivipuuta käyttävä koulurakennus, kertoo arkkitehti Antti Karsikas. Hanke osoitti, että ison mittakaavan puurakentamisen suunnitteluosaaminen on puurakentamisen kasvun elinehto. 

CLT-massiivipuulevyt rakennukseen toimittaneen CrossLam Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Juha Virta muistaa, että puukoulun rakentamiseen liittyi paljon vastustusta ja ennakkoluuloja, joista suurimmat liittyivät sen paloturvallisuuteen. Koulun rakentaminen toteutettiin toiminnallisen paloteknisen suunnittelun pohjalta. Rakennuksen toteuttaminen kaksikerroksisena ja paksun massiivipuun pitkäkestoinen hiiltymisominaisuus mahdollistivat puupintojen jättämisen esiin. 

-Päätös puukoulun rakentamisesta oli Kuhmon päättäjille vaikea, koska kyseessä oli pioneerihanke, ensimmäinen massiivipuulevystä rakennettava koulu. Kuhmo on profiloitunut Woodpolis-hankkeen kautta puurakentamisen edistäjäksi, kaupungissa on puutuotealan teollisuutta ja hankkeen kannalta oli ratkaisevaa CLT massiivipuulevyjä valmistavan tehtaan toiminnan aloittaminen Kuhmossa. Päättäjät halusivat käyttää kainuulaista puuta, työllistää paikallisia yrittäjiä ja rakentajia ja onnistuivat siinä. Kuhmon päättäjät tekivät rohkean päätöksen ja hienon koulun, josta haetaan esimerkkiä muuallekin, uskoo pitkään Woodpolis - hankkeen vetäjänä toiminut Tuulikki Huusko. 

Tuupalan koulu on edelläkävijä

Tekijät pitävät Tuupalan koulua erityisen ajankohtaisena puurakennuksena sisäilma- ja ilmastokeskustelun valossa. Rakennus täyttää rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan kriteerit. Puuosat valmistettiin lähellä, kuljetusmatkat olivat lyhyet, minkä lisäksi puu on uusiutuvaa ja hiiltä sitovaa materiaalia. Kun koulussa on käytetty noin 2500 kuutiometriä puuta eri muodoissa, sen hiilijalanjälki on 209 700 kg hiilidioksidia ja hiilikädenjälki -1 743 750 kg. Koulu sitoo hiiltä sen verran minkä yksi auto päästää kiertäessään 300 kertaa maapallon ympäri tai lähes 300 omakotitaloa tuottaa vuodessa päästöjä. Puurakentaminen on ympäristöystävällistä ja hankkeen onnistuminen osoittaa, että teollisen puurakentamisen teknologia ja toimintatavat alkavat olla valmiita.

-Erityistä on myös se, että koulun rakentaminen toteutettiin täysin kuivana ketjuna siten, että valmiit puuelementit siirrettiin suojattuina huputettuun rakennukseen, jossa ne asennettiin paikoilleen. Teltan suojassa rakentaminen on uudistanut rakentamisen käytäntöjä merkittävästi ja se tulisi ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa materiaalista riippumatta, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pääkkönen.

Videosarjan julkistus

”Kahdeksan kuvaa puusta” on monipuolinen esimerkkitarina julkisesta puurakentamisesta ja sen arvoketjusta. Se kattaa kaikkien eri toimijoiden näkökulmat puurakentamisen mahdollisuuksiin ja toteuttamiseen. Videosarjaa varten on haastateltu noin 20 hankkeen toteuttamiseen vaikuttanutta henkilöä. Videosarja toimii myös julkisen puurakentamisen tietopakettina ja esimerkkinä puurakentamisen mahdollisuuksista. 

Metsämiesten säätiön rahoittaman videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen ja arkkitehti Mikko Viljakainen.
Videosarja tulee levitykseen Puuinfon verkkojakelun kautta osoitteessa www.puuinfo.fi/. Ensimmäinen osa julkaistiin 11.tammikuuta 2021 ja sen jälkeen uusi osa kerran viikossa.