Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäammattilaiset kaipaavat koulutusta suometsien käyttöön liittyvistä asioista

maanantaina, 03.01.2022

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja Suomen metsäkeskuksen yhteisen "Osaamista suometsien kestävään käyttöön" -hankkeen yhtenä tehtävänä on kartoittaa kyselyn avulla metsäalan opettajilta ja työelämän edustajilta ajatuksia suometsien käytön koulutuksen kehittämiseen. Selvityksen perusteella hankkeessa suunnitellaan koulutuspaketti metsäalan toimijoille.

Noin 80 % kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta liittyen suometsien kestävään käyttöön. Lisäkoulutusta kaivattiin etenkin suometsien hoidon perusasioista, jatkuvasta kasvatuksesta, hiiliviisaasta suometsien hoidosta ja käytöstä sekä vesitalouden merkitysestä ja kunnostusojituksesta. Perustutkinto-opiskelijoiden opetuksessa tulisi vastaajien mielestä painottaa erityisesti puunkorjuun suunnittelua, erilaisia hakkuutapoja ja metsän käsittelyn vaihtoehtoja, koneella työskentelytapoja erityisesti turvemailla, luonnon monimuotoisuuden huomioimista sekä metsäkoneen varustelua.

Kyselyn toteutus

Toisen asteen metsäalan opettajille sekä Kpedun ja Sedun työelämäkumppaneille suunnattu kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2021. Opettajakyselyn linkki lähetettiin sähköpostitse kaikille metsäkoneenkuljettaja- ja metsuri-metsäpalveluntuottajakoulutusta tarjoaville oppilaitoksille. Työelämäkyselyn linkki lähetettiin Kpedun ja Sedun työssäoppimispaikkoihin, lähialueiden metsänhoitoyhdistyksille, koneyrittäjille ja toimihenkilöille.

Molempien kyselyiden tulokset kokonaisuudessaan löytyvät hankkeen nettisivulta: www.kpedu.fi/opetasuometsää/materiaalit

Vastaajat

Opettajakyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 37 vastausta 11 koulutuksenjärjestäjältä. Työelämäkyselyyn puolestaan tuli 19 vastausta 18 eri toimijalta.

Opettajakyselyn vastaajista 70 % (26 kpl) opetti metsäkoneenkuljettajia, 16 % (6 kpl) metsuri-metsäpalveluiden tuottajia ja 14 % (5 kpl) valitsi vaihtoehdon ”muu”. Työelämäkyselyn vastaajista 3 kpl oli metsäkoneurakoitsijoita tai metsäkoneenkuljettajia, 7 kpl puukaupan tai puunkorjuun asiantuntijoita ja 9 kpl muita (mm. tutkija, erityisasiantuntija, metsänomistajien edunvalvoja, johtaja, oja- ja tieasiantuntija ja suunnittelija).

Vastaajien oma osaaminen

Sekä opettajista että työelämän edustajista noin viidesosa koki, että heidän osaamisensa suometsien käyttöön ja puunkorjuuseen liittyen oli ajan tasalla. Opettajista 41 % toivoi lisäkoulutusta yleisesti suometsien kestävästä käytöstä ja 38 % toivoi lisäkoulutusta tietyistä yksittäisistä osa-alueista. Työelämän edustajista 17 % halusi lisäkoulutusta yleisesti ja 16 % jostain tietystä osa-alueesta.
Opettajat toivoivat lisäkoulutusta etenkin jatkuvasta kasvatuksesta, puunkorjuusta, hiiliviisaasta suometsien hoidosta ja käytöstä sekä kunnostusojituksesta. Työelämän edustajat toivoivat lisäkoulutusta etenkin suometsien hoidon perusasioista, vesitalouden merkityksestä, suometsien hoidon suunnittelusta sekä hiiliviisaasta suometsien käytöstä.

Mitä asioita tulisi opettaa perustutkinto-opiskelijoille?

Kyselyssä oli lueteltu 25 eri aihetta, joista jokaisesta pyydettiin arvioimaan, miten tärkeää sitä olisi opettaa perustutkinto-opiskelijoille. Opettajakyselyssä eniten ”täytyy ehdottomasti opettaa” -mainintoja saivat: hakkuutapa ja puunkorjuun suunnittelu, kasvatus- ja uudistushakkuut, koneella työskentelytavat (turvemaa vs. kivennäismaa), luonnon monimuotoisuuden huomioiminen sekä metsäkoneen varustelu turvemaiden puunkorjuuseen. Työelämäkyselyssä vastaavia mainintoja saivat eniten: kasvatus- ja uudistushakkuut, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen, hakkuutapa ja puunkorjuun suunnittelu, koneella työskentelytavat (turvemaa vs. kivennäismaa) sekä puuston käsittelyn vaihtoehdot.

Opettajakyselyssä eniten ”ei tarvitse opettaa” -mainintoja saivat: toteutus- ja vesiensuojelusuunnitelman laatiminen, lannoituksen vaikutus hiilitaseeseen sekä ojitustekniikan hallinta. Vastaavia mainintoja eniten saivat työelämäkyselyssä lannoituksen vaikutus hiilitaseeseen, suometsien kestävän hoidon suunnittelun toimintamalli, vesiensuojelun suunnittelumenetelmät ja työkalut, ojituksen vaikutus hiilitaseeseen sekä toteutus- ja vesiensuojelusuunnitelman laatiminen.

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen

Opettajien kyselyssä kysyttiin tärkeimpiä huomioon otettavia asioita, kun perustutkinto-opiskelijoille opetetaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvä aiheita. Kysymykseen tuli 29 vastausta, joista monessa oli lueteltu useita tärkeitä asioita. Yli 5 mainintaa saivat riista, vaihettumis- ja suojavyöhykkeet sekä pienvedet, suotyyppien tunnistaminen ja opaskasvit, metsälain 10§ mukaiset kohteet sekä muiden monimuotoisuudelle tärkeiden ja/tai harvinaisten elinympäristöjen tunnistaminen.

Opintokokonaisuuden laajuus ja koulutuksen järjestäminen

Opettajia pyydettiin arvioimaan, mikä olisi sopiva laajuus suometsien käytön koulutuspaketille sekä pitäisikö se järjestää omana tutkinnonosanaan vai integroida jo olemassa oleviin tutkinnon osiin. Suosituimmat vastaukset koulutuspaketin laajuudelle olivat 10 osp (19 vastausta) ja 20 osp (16 vastausta). Koulutuksen järjestämistavassa vastaukset menivät lähes tasan. 18 vastaajan mielestä koulutus olisi hyvä järjestää omana tutkinnonosanaan ja 19 vastaajan mielestä integroituna olemassa oleviin tutkinnonosiin.

Hanke

Lisätietoa hankkeesta: www.kpedu.fi/opetasuometsää

Lisätietoja:
toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, hanna-mari.laitala(a)kpedu.fi, puh.
0447250682
Tuntiopettaja Antti Virkkunen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, antti.virkkunen(a)sedu.fi, puh. 0408682604
www.kpedu.fi/opetasuometsää/materiaalit