Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsänomistus 2020-luvulla, lähtökohdat tulevaisuuden tekemiselle

torstaina, 14.12.2023

Suomalainen metsänomistaja -tutkimukset ovat tuottaneet kokonaiskuvan yksityismetsänomistajista, heidän tavoitteistaan ja metsien hoidosta sekä näiden kaikkien muutoksista jo 40 vuoden ajalta. Uusin  tutkimus – Metsänomistaja 2020 – antaa lähtökohdat tarkastella myös tulevaisuuden rakentamista. Miten sovittaa metsänomistajien tavoitteet metsänhoidon haasteisiin ja yhteiskunnan tavoitteisiin?
Metsäpäivillä 26.10.2023 hankkeen tutkijat Emmi Haltia Lukesta ja Henna Hurttala Työtehoseurasta esittelivät hankkeen johtajan, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtajan Paula Hornen koordinoimina tuloksia metsänomistajakunnan rakenteen kehityksestä ja metsänomistajien metsänhoidollisista ja -käytön tavoitteista.

Heidän kanssaan tuloksista keskustelivat metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta ja yhteiskunnan tavoitteita luotaava Satu Rantala maa- ja metsätalousministeriöstä.
Muutokset omistajakunnan rakenteessa heijastelevat yhteiskunnan rakennemuutoksia. Ikääntymiskehitys jatkuu, mutta tasaantuvana trendinä. Myös koulutustason ja tulotason nousu jatkuvat edelleen. Myös kaupungistuminen etenee, mutta oletettua hitaammin. Monet metsänomistajat kuitenkin asuvat jo etäällä tilastaan, mikä lisää digitaalisten palveluiden käyttöä.

Puuntuotanto on valtaosan metsänomistajista mielestä tärkein ekosysteemipalvelu, niin omalta kuin koko Suomen näkökulmasta. Julkishyödykkeet tunnistetaan, mutta niitä pidetään tärkeämpiä Suomelle kuin itselle, joten niiden tuottamiseen tarvitaan myös kannustimia.

Metsänhoitoaikomuksissa on tapahtunut muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden, joilla ei joko ollut aikomusta tehdä tai teettää metsänhoitotöitä tai jotka eivät osaa sanoa aikomuksistaan, osuus on noussut. Syinä ovat teettämisen kalleus ja tuen riittämättömyys. Osa näki tulojen syntyvän liian kaukana tulevaisuudessa. Todennäköisesti palveluita tarvitsevien osuus kasvaa metsänomistuksen rakennemuutoksen edetessä Metsänomistajat on neuvonnan piirissä yhtä suuri osuus kuin aiemmin – kanavien lisääntymisestä huolimatta.

Metsäammattilaisten rooli on tulevaisuudessa yhä yleisemmin vaihtoehtojen tarjoaja pikemminkin kuin toimenpiteen määrittelijä. Metsänkäsittelyn ja talousmetsien luonnonhoidon vaihtoehtojen tarjoaminen ylläpitää toisaalta puuntuotantoa metsänomistuksen tavoiteryhmissä, joissa painottuvat muut kuin puuntuotannon osa-alueet. Vastaavasti vaihtoehtojen puntarointi edistää ympäristöhyötyjen huomioon ottamista ryhmissä, jotka korostavat taloudellisia aspekteja.

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Paula Horne, Pellervon taloustutkimus PTT, paula.horne(a)ptt.fi, puh. 045926820
https://www.luke.fi/fi/projektit/mo2020