Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäteollisuuden Timo Jaatinen: Suomi tarvitsee uusia metsäteollisuuden investointeja – Lisää konsensusta metsäkeskusteluun

maanantaina, 20.01.2020

Metsäteollisuuden uudet investoinnit ovat Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mielestä välttämättömiä, koska niillä korvataan vanhaa poistuvaa kapasiteettia. Kun koko maailman metsäsektorin tuotannon arvo kasvaa, Suomessa toimivan teollisuuden on oltava siinä kasvussa mukana.

Jaatisen mukaan huoli kestävän kasvun ylittävistä hakkuista on turha, kun metsät kasvavat ennätystahtia ja suhdanteet tasaavat huippuvuosien hakkuumääriä. Mikäli Suomessa alettaisiin rajoittaa hakkuumääriä, se johtaisi Jaatisen mukaan metsäsektorin tuotannon siirtymiseen muihin maihin, joiden ympäristöstandardit ovat Suomea heikommat. Kun kyse on globaalista teollisuudesta, hiilivuotouhka on todellinen. Suomessa metsien hakkuiden ja nielujen ympärillä käytävään kärjekkääseenkin kotikutoiseen metsäkeskusteluun Jaatinen toivoo Suomen metsätalouden vahvuuksiin perustuvaa konsensusta.

Suhdanteet tasaavat hakkuumääriä – kestävän hakkuumäärän taso kasvussa

Suomalainen kestävän metsätalouden osaaminen ei ole mennyt Jaatisen mielestä metsäkeskustelussa läpi. – Meillä ei kansallisessa keskustelussa uskalleta sanoa, että Suomessa on maailman parasta metsänhoitoa. Sen ansiosta metsävaramme ja niiden tarjoamat hiilivarastot karttuvat koko ajan ja tuottavat ilmastohyvää. Meillä ei ole ollut suuria metsätuhoja tai metsäpaloja, mitkä ovat monen eurooppalaisenkin metsämaan suuria ongelmia.

-Muutaman viime vuoden aikana on luotu mielikuva, että metsävaramme ovat hupenemassa. Keskustelu velloo metsien nieluvaikutusten ja hakkuumahdollisuuksien ympärillä. Kritiikki perustuu siihen olettamukseen, että kaikki suunnitteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit toteutuvat ja että hakkuut sekä vienti kasvavat vuodesta toiseen.

Jaatinen muistuttaa, että viime vuosina Suomessa on poistunut enemmän kapasiteettia kuin on syntynyt uutta lisää. – Sama kehitys tulee jatkumaan, tarvitsemme korvaavia investointeja vanhojen laitosten tilalle. Ja kuten olemme valitettavasti nähneet, kaikki suunnitteilla olevat investoinnit eivät tule syystä tai toisesta toteutumaan.

-Kun teollisuudessa oli pari huippuvuotta, virheellisesti oletetaan, että tämä jatkuisi ikuisesti ja kaikki lisäpuun käyttö tulisi aina edellisen päälle. Jo viime vuonna puun käyttö väheni ja tänä vuonna hakkuumäärät uhkaavat laskea edelleen.

Alkaneen vuoden 2020 suhdannenäkymät ovat Jaatisen mukaan mollivoittoisia. – Kun ilmassa on paljon epävarmuutta, ei kannata olla huolissaan siitä, että metsäteollisuudessa tuotanto kasvaisi ja menisi liian hyvin.

-Niidenkin, jotka kantavat huolta liikahakkuista, on hyvä huomata, että nyt ne suhdanneluontoisesti vähenevät kuten aina on käynyt. Suomen metsät kasvavat ennätystahtia ja kestävän hakkuumäärän taso nousee sen myötä. Niiden varaan voidaan rakentaa uusia investointeja, joita tarvitaan, kun koko maailman metsäsektorin tuotannon arvon arvioidaan nousevan nykyisestä 575 miljardista eurosta lähes 800 miljardiin vuoteen 2030 mennessä.

Lisää konsensusta metsäkeskusteluun

Suomalaisen keskustelun hakkuiden rajoittamisesta ja nieluista Jaatinen näkee kotikutoisena, eikä vastaavaa käydä muissa maissa. – Ruotsissa vallitsee laaja konsensus metsien käytöstä ja hakkuumääristä. Kun vedotaan ilmastopaneelin IPPC:n raporttiin, niin on hyvä muistaa, että ei siinä vaadita hakkuiden vähentämistä. Raportin viesti metsäsektorille on se, että lisätään metsityksen avulla metsien pinta-alaa ja torjutaan tuhoja.

-On hyvä, että metsistä keskustellaan, mutta teemmekö itsellemme niistä ongelman. Kun kyse on moniulotteisista laajoista asioista, ei niihin ole yksinkertaisia kyllä tai ei vastauksia. Kun tutkijatkin tulkitsevat asioita eri tavoin ja nopeatahtinen media yksinkertaistaa, ei ihme, että keskustelu näyttää sekavalta.

Suomessa käydään Jaatisen mukaan kärjistynyttä keskustelua, jossa esitetään jyrkkiä mielipiteitä ja tulkitaan tahallisesti toisia väärin. - Meillä on metsäalalla paljon kansallisia vahvuuksia, joiden pohjalta toivoisi löytyvän enemmän konsensusta tähän keskusteluun.

-Vaikka Suomessa on maailman paras digitaalinen metsävaratietokanta ja laskentamenetelmät, silti ollaan eri mieltä laskennan tuloksista. Varsinkin nielujen laskennassa on vaikea hakea absoluuttista totuutta, kun metodit, laskentamallit, ajanjaksot ja tarkastelun kohteena olevien metsien määrä, kasvun nopeus ja hakkuut vaihtelevat.

Jaatisen mukaan erilaisista näkemyksistä huolimatta metsäteollisuus käy hyvää vuoropuhelua ympäristöjärjestöjen kanssa. – Meillä on esimerkiksi Metson kaltaisissa suojeluohjelmissa ollut yhteisiä näkemyksiä. Mutta metsäsektorin globaalia luonnetta ei aina tahdota ymmärtää. Jos tuotantoa Suomessa halutaan rajoittaa, se ei ratkaise metsiin liittyviä ilmastotavoitteita.

-Hakkuiden pakkorajoittaminen johtaisi pahimmillaan hiilivuotoon, kun metsäteollisuuden tuotteiden valmistus siirtyy huonompien ympäristökriteereiden maihin. Maailmalla on kasvavaa kysyntää paperille, kartongille, sahatavaralle, vanerille ja sellulle. Jos me emme niitä valmista, joku muu maa täyttää varmasti globaalin kysynnän.

Metsäkeskustelussa esiintyy Jaatisen mielestä vinoutunut käsitys myös siitä, että metsäteollisuus olisi edelleen päästöjen suuri tuottaja. – Me käytämme jo nyt 85 prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, ja tavoittelemme sen kasvattamista. Hiilinieluja voimme kasvattaa lisäämällä hyvällä metsänhoidolla elelleen metsien ja kasvun määrää.

EU tarvitsee kokonaisvaltaisen näkemyksen metsätaloudesta

EU vaikuttamisen ongelmana Jaatinen kokee päättäjien vaihtuvuuden ja Suomen kaltaisten metsämaiden vähäisen määrän. – Nyt on uusi komissio ja parlamentti, joilla on suuri kunnianhimo uusia sellaisiakin tuoreita päätöksiä, jotka eivät ole vielä astuneet edes voimaan. Tällainen on esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden kriteeristö, josta edellinen komissio ja parlamentti päättivät, sanoo Jaatinen

-EU:n eri politiikkalohkoilla on meneillään useita metsän käyttöä koskevia asioita. Haasteena on se, että metsäasiat tulevat vastaan yhtä enemmän osana ilmasto- tai energiapolitiikkaa. Emme ole kannattaneet yhteistä metsäpolitikkaa. Sen riskinä on Suomen olosuhteita ymmärtämättömän sääntelyn lisääntyminen.

Monien muiden EU:n metsämaiden intressit ovat Jaatisen mukaan metsätuhojen ja metsäpalojen torjunnassa. – Me olemme Ruotsin kanssa pieniä maita, joissa on iso metsäsektori, kun vastaavasti isoissa EU maissa on pieni metsäsektori. En usko, että yhteinen metsäpolitiikka johtaisi siihen, että metsäasioita katsottaisiin riittävän asiantuntevasti pohjoisen havumetsävyöhykkeen kannalta.

-EU:ssa tarvittaisiin kokonaisvaltaista näkemystä metsätaloudesta. Ilmastotekijöiden ohella tulisi esimerkiksi komission uudessa Green Deal - ohjelmassa huomioida metsäpohjaiset uudet lyhytkestoiset biotaloustuotteet, joilla voidaan korvata fossiilipohjaisia tuotteita. Pitkäkestoista hiilen sidontaa edustaa taas puurakentaminen, jolle on laaja hyväksyttävyys mutta ei politiikkatoimia sen edistämiseksi EU tasolla.

 

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Markku Laukkanen, Journalist, MSSc, +358 502589, markku.laukkanen(a)audiomedia.fi

Timo Jaatinen, 09 1326600, timo.jaatinen(a)forestindustries.fi