Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
torstaina, 10.12.2015
Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä Metsätieteen päivä keräsi yhteen yli 200 tieteestä ja sen sovelluksista kiinnostunutta tutkijaa ja käytännön metsätalouden tehtävissä toimivaa metsäammattilaista Helsingissä 17.11.2015. Metsätieteen päivän tavoitteena oli keskustella metsien käytön kestävyydestä biotalouden aikana.
Sekä perinteiset että uudet metsän tuotteet ovat osa biotaloutta, jonka odotetaan osaltaan nostavan Suomen taloutta nousu-uralle. Uudet investoinnit metsäbiotalouteen ovat uutisotsikoissa, mutta samalla on herännyt kysymys Suomen metsävarojen kestävyydestä. Metsänkäytön kestävyyttä ei tule kuitenkaan tarkastella vain puuntuotannon kestävyytenä vaan siihen kuuluvat olennaisena osana myös metsäluonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut ja lukuisat muut metsänkäyttömuodot kuin puuntuotanto.
Metsätieteen päivän kaikille yhteisen osuuden aloitti professori emeritus Yrjö Haila Tampereen yliopistosta. Hän tarkasteli sekä teoreettisesti että käytännön esimerkkien valossa sitä miten metsien monikäyttö sopeutuu biotalouteen. Esityksen yhteenvedossa hän korosti, että biotalous on tärkeää ymmärtää laajasti eikä vain nykyisen metsänkäytön voimaperäistämisenä. Erityisen tärkeää on uusiin ideoihin perustuvan yritystoiminnan tukeminen. Professori Janne Kotiaho esitteli elinympäristöjen tilan edistämishanketta. Poliittisesti on päätetty, että 15 % elinympäristöistä pitää palauttaa ennalleen.
Työryhmän ensimmäinen tehtävä oli määritellä, mikä on elinympäristöjen tila, jota ennallistamisella tavoitellaan. Hän esitteli myös 10 askeleen ohjelman, jolla tavoite pyritään saavuttamaan. Tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta käsitteli esityksessään haasteita, joita ilmastonmuutos asettaa biotalouden kehittämiselle. Hän totesi ilmastonmuutoksen olevan osin myönteinen asia biotalouden kannalta, mutta sen haitat ja erityisesti vielä tuntemattomat riskit asettavat biotalouden sopeutumiselle hyötyjä monin verroin suuremman vakavan haasteen. Aamupäivän viimeisessä esityksessä johtaja, dosentti Pekka Ripatti Energiavirastosta käsitteli metsäbioenergiaa osana energiahuoltoa ja sitä miten eri polttoaineiden hinnat tällä hetkellä määräytyvät markkinoiden ja valtiollisten ohjaustoimien yhteisvaikutuksesta. Aamupäivän yhteiskokoukseen osallistui noin 190 kuulijaa.
Iltapäivällä oli viisi rinnakkaiskokousta ja posterinäyttely. Kokouksissa syvennettiin biotalouden eri teema-aloja ja esiteltiin niiden käytäntöjä. Kokouksissa ja niiden väliajalla käytiin vilkasta keskustelua metsäntutkimuksen tuloksista ja niiden viemisestä käytäntöön. Metsätieteen päivän lopuksi rinnakkaiskokousten puheenjohtajat tarjosivat niiden parhaat palat koko osallistujajoukolle yhteenvetotilaisuudessa. Tämän jälkeen nautittiin vielä illallisbuffetin antimista ja käytiin vapaata keskustelua metsätieteistä.
Vuoden 2015 Metsätieteen päivä oli järjestyksessä 23. Metsämiesten Säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteen päivälle on mahdollistanut sen kehittymisen tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.
Lisätietoja:
Sihteeri Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, pekka.nygren(at)luke.fi