Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Opinnäytetyö: Boorilannoituspalvelun aloittaminen metsänhoitoyhdistyksessä

keskiviikkona, 12.06.2024

Boori on hyvin tärkeä hivenaine tukemaan puun tervettä kasvua ja kehitystä. Metsän boorin tarve pystytään tarvittaessa turvaamaan suorittamalla boorilannoitus. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin boorilannoituksen suorittamista Isojoki-Karijoki metsänhoitoyhdistyksessä. Opinnäytetyössä selvisi, miten reppuruiskulla toteutetussa boorilannoituksessa työssä kulunut aika vaihteli suuresti lannoitettavien kohteiden välillä.

Helpommalla kohteella lannoituksessa saattoi kulua vain tunti, kun taas toisella lannoitus saattoi kestää jopa kaksi kertaa pidempään. Työn tehokkuuteen vaikuttivat esimerkiksi lannoitettavan kohteen maasto sekä kuvion suuruus ja muoto. Jo aiemmin lannoitetuilla kohteilla lannoituksen vaikjutus näkyi selvästi. Puiden pensastuminen oli vähentynyt ja puun kasvu oli kiihtynyt takaisin normaaliin tasoon. Opinnäytetyön haastatteluosuudessa selvisi, miten boorin puutos näkyy Itä - Suomen metsänhoitoyhdistyksissä.

Haastatteluista selvisi kuinka Itä-Suomen metsissä boorin puutos on näkyvä ja merkittävä ongelma. Yhdistyksistä kerrottiin, ettei kaikki metsänomistajat vielä suhtaudu ongelmaan tarvittavalla vakavuudella. Sen takia myös esimerkiksi markkinointi on yhä tärkeämpää, jotta metsät pystyttäisiin pitämään terveinä ja tuottoisina.

Opinnäytetyöhön kerättiin tietoa boorilannoituksesta monin eri tavoin. Aluksi tutustuttiin metsänhoitoyhdistyksen hankkimaan reppuruiskuun, joka tulisi myöhemmin käyttöön. Reppuruiskua testattiin ensin vedellä. Aluksi tutkittiin laitteen ulottuvuutta ja tehokkuutta. Tämä toteutettiin käyttämällä reppuruiskua täydellä teholla kuivalla asfaltilla, mistä näki selvän vanan kuinka kauas vesihöyry ylsi. Lannoitteen levitykseen tutustuttiin tarkemmin maastossa kokeilemalla laitetta vedellä. Kokeilujen avulla saatiin selville, kuinka nopeasti maastossa olisi liikuttava ja miten reppuruiskun venttiilin asennot vaikuttavat kävelynopeuteen ja säiliön tyhjenemiseen.

Reppuruiskun oikeaa toimintaa pystyttiin testaamaan boorin puutoksesta kärsivillä kohteilla. Lannoitteena käytettiin nestemäistä boorilannoitetta liuotettuna veteen. Kohteilla mitattiin muun muassa työn tehokkuutta ja kustannuksia. Kohteilla aikaa kului hyvin vaihtelevasti riippuen esimerkiksi maaston muodosista, Kävelymatkoista ja kuvion muodoista.

Lannoituksen vaikutuksia havainnoitiin valokuvaamalla kohteita, joissa boorilannoitus on aiemmin suoritettu. Kuvista huomasi, miten lannoitus on vaikuttanut puun terveyteen ja kasvuun. Puiden kasvu oli lisääntynyt ja pensastuminen vähentynyt. Selkeimmin erot pystyi näkemään kohteilla, joissa boorin puutos oli ollut hyvin voimakasta. Lannoituksen jälkeen muun muasssa puun rakenne oli muuttunut kapeammaksi pensastumisen vähenemisen myötä.

Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Haastatteluissa pohdittiin alueen boorilannoituksen historiaa, nykytilannetta ja tulevaisutta. Haastatteluista selvisi kuinka boorilannoituspalvelua on tarjottu yhdistyksissä jo useita vuosia. Yhdistyksiä kiinnosti muun muassa droonilla tehtävien lannoitusten hyödyntäminen sekä uuden metsänhoidon kannustejärjestelmän mahdollisuudet.

Metsänhoitoyhdistys Isojoki - Karijoki on aloittamassa uuden boorilannoituspalvelun tarjoamista metsänomistajilleen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli siis kerätä tietoa boorilannoitteista, lannoittamisesta ja lannoituksen vaikutuksista. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin lannoituksen kustannuksia sekä työn tehokkuutta eri kohteilla.

Opinnäytetyön ansiosta Metsänhoitoyhdistys Isojoki - Karijoki saa runsaasti tarvitsemaansa uutta tietoa boorilannoituksesta. Aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi oppaana uusille metsureille, jotka ovat aloittamassa boorilannoituksia reppuruiskulla. Opinnäytetyön avulla saadaan myös käsitys siitä, kuinka kauan lannoituksessa kuluu suunnilleen aikaa ja kuinka lannoituksen kustannukset jakautuvat.

Lisätietoja:
Opiskelija Juho Peltoniemi, Tampereen ammattikorkeakoulu, juho.peltoniemi00(a)gmail.com

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.