Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
perjantaina, 15.12.2017
Pro gradu -työssä tutkittiin riistametsänhoidon yleistymistä rajaavia tekijöitä. Riistametsänhoidon toteutuksesta vastaavat pääasiassa metsänomistajat ja metsäalan toimijat, joten tutkimuksessa rajaavia tekijöitä tarkasteltiin jaoteltuna näihin kahteen kohderyhmään liittyvään teemaan. Tutkimuksen tarpeellisuutta perusteli riistametsänhoitoa koskeva yleinen tulkinta; riistametsänhoidon asema on muiden metsänkäsittelymenetelmien rinnalla heikko, vaikka toiminnan ympärillä on myönteistä keskustelua.
Tutkimustulokset viittasivat rajaavien tekijöiden liittyvän metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden aihepiiriä koskevan tietotason puutteisiin sekä metsäalan toimijoiden tarjoamien riistametsänhoitopalvelujen heikkoon valikoimaan ja näkyvyyteen. Metsäalan toimijoille tarjotun riistametsänhoitokoulutuksen määrä havaittiin myös vähäiseksi. Riistametsänhoidon laajamittaisemmaksi toteuttamiseksi ryhmien tietoisuutta olisi mahdollista kasvattaa lisäämällä tietoverkkoon tietoa ja uusia tiedotuskanavia, mutta myös korjaamalla riistametsänhoidon palvelutarjontaa kattavammaksi.
Palveluverkoston kehittämisellä voitaisiin saavuttaa hyötyjä usealla eri tasolla. Systemaattisesti tarjottavien riistametsänhoitopalvelujen seurauksena myös toimijoiden osaamista tulisi kehittää palveluja vastaavalle tasolle, mikä puolestaan edellyttäisi tehokasta koulutusta. Koulutuksella olisi mahdollista samalla vähentää toimintaan kohdistuvia ennakkoluuloja sekä totuttuihin toimiin urautumista, mikä voisi ehkäistä mahdollisia asenteellisuudesta johtuvia ongelmia.
Tutkimuskokonaisuus koostui laadullisesta ja määrällisestä tutkimusosiosta. Laadullisessa esitutkimuksessa haastateltiin kuutta riistametsänhoitoon perehtynyttä metsäammattilaista tavoitteena kartoittaa ammattilaisten näkemyksiä riistametsänhoitoa rajaavista tekijöistä. Teemahaastatteluaineistolle toteutettiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi, josta johdettujen tulosten yleisyys testattiin tutkimuksen määrällisessä osiossa. Määrällinen osio toteutettiin metsänomistajille ja metsäalan toimijoille kohdistetulla kyselytutkimuksella, johon tarvitut yhteystiedot saatiin Suomen metsäkeskukselta. Testatut kyselylomakkeet lähetettiin 1280 henkilölle, ja kyselyihin vastasi 425 metsänomistajaa ja 480 metsäalan toimijaa.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osastolla, jossa tutkimustuloksia hyödynnetään Riistametsätalous-kurssin sisällön ja alan tutkimuksen suunnitteluun. Tutkimuksen ohjaajana toimi Suomen riistakeskus, joka mahdollisti kattavan aineiston keruun ja osatuloksista tiedottamisen sidosryhmäjulkaisussaan. Metsämiesten Säätiö tuki apurahallaan tutkimuksen toteutusta.
Lisätietoja:
MMM Piia Ikonen, Itä-Suomen yliopisto, piiai(at)uef.fi