Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
perjantaina, 20.04.2018
Kaksi vuosikymmentä ympäristötieteen professorina Helsingin yliopistossa työskennellyt Pekka Kauppi pitää viime aikaista metsäkeskustelua epäjohdonmukaisena. Kaupin mukaan polarisoitunutta keskustelua EU:n metsien käyttöä koskevasta päätöksestä hämmensi, että tieteen nimissä tieteellisestä taustasta riippumatta kaikki halusivat esiintyä asiassa asiantuntijoina. -Nyt kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja saada viestinsä julkisuuteen, kun media harvoin selvittää tutkijan tieteellisiä taustoja. Monet keskustelussa esitetyt kannanotot sisälsivät jäsentymätöntä informaatiota ja perustuivat vajavaiseen asiantuntemukseen.
Kuvassa Pekka Kauppi
Kaupin mukaan tutkijoilla on velvollisuus kertoa työstään ja tutkimustensa tuloksista. -Koen sen enemmän yksiökohtaisena velvollisuutena kuin kollektiivisena. Harvoin tutkijat esiintymällä joukolla toimisivat konstruktiivisesti jossain asiassa. Näin toimiessaan he pikemminkin ottavat poliitikon roolin sen sijaan että tulisivat yksilöinä omilla näytöillään esiin.
-Polveilevassa keskustelussa tarjottiin helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin kuten somekaudella on tapana. Kun tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä, olisi arvokasta, jos tutkijat väittelisivät keskenään ja vertailisivat tutkimuksiaan sen sijaan että leiriydytään joukoksi. Jokainen toivoo tietysti positiivista huomiota näkemyksilleen. Kun media valikoi mieluummin itseään selkeästi ilmaisevia tutkijoita, heillä pitäisi olla poliitikkoihin rinnastettavat kyvyt pelkistää asiansa ja sanoa se nasevasti.
Asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on kokenut Lulucf- päätöksen ympärillä käydyssä keskustelussa tutkijoiden halunneen ottaa poliitikkojen roolin. Tiilikaisen mukaan tutkijoilta odotetaan viestejä ja mielipiteitä, mutta tulee välttää tiedemaailman ja politiikan vastakkainasettelua. -Tutkijalla on oikeus sanoa, mutta ei pidä odottaa, että hän tulee rinnastettavissa poliittisiin päättäjiin. Tutkijalle riittää, että tulee kuulluksi ja päättäjien tehtävä on arvioida, miten se otetaan huomioon.
Suomen kestävää metsätaloutta ei tunneta riittävästi
Kaupin mukaan Suomi on tehnyt hienoa työtä metsäpolitiikassa, mutta sen tuloksia ei tunneta riittävästi. -Meillä on enemmän osaamista ja taitoa kuin muualla. Olisi toivottavaa, että metsäpolitiikassakin nojattaisiin uusimpaan käytettävissä olevaan tutkimustietoon kuten vaikkapa lääketieteessä tehdään. Lisäksi olisi hienoa, jos Suomen kestävän metsätalouden malli leviäisi laajemmin maailmassa. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, teollisuuden ympäristöasiat on saatu hallintaan ja suojelualueita on voitu laajentaa.
Kaupin mielestä metsäntutkimuksen tuloksia tulee saattaa julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. -Tutkijoiden on helppo lähestyä Suomessa päättäjiä, mutta Euroopan tasolla tarvittaisiin vahvempaa tutkimustietoon perustuvaa metsästrategiaa. Suomen pitäisi pystyä nykyistä paremmin kertomaan EU-tason päättäjille kestävästä metsätaloudesta ja tavoitella sen periaatteiden omaksumista muuallakin.
Kauppi muistuttaa, että kun metsäteollisuus on asemoinut osaamisensa eri maihin, se vaikuttaa kohdemaissa kestävän metsätalouden leviämiseen. -Suomella ei ole mitään hävettävää metsän käytön vertailussa eri Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken. Suuri kuva on, että metsä palaa juurilleen Euroopassa. Missään ei tehdä liikahakkuita, joka aiheuttaisi metsäkatoa ja lajit palaavat ekosysteemeihin.
Suomen metsätutkimuksella kysyntää maailmalla
Metsäkeskustelussa tahtoo Kaupin mukaan unohtua se tosiasia, että olemme kansainvälisesti kytköksissä muihin maihin. -Jos jossain maassa vähennetään hakkuita, lisäys tulee jossain muualla. Kyse onkin siitä, että kannattaisiko hakkuita ja puunjalostusta tehdä Suomen kaltaisissa kestävän metsätalouden maissa, eikä siirtää niitä maihin, joissa kestävyyden kulttuuri ja käytännöt eivät ole yhtä korkealla. Tämä keskustelu on EU:ssa kokonaan käymättä.
-Kannan huolta siitä, että tutkimusjärjestelmä säilyy monipuolisena ja ammatillisesti elävänä ja kunnianhimoisena. Me olemme metsäntutkimuksen alalla johtavia koko maailmassa ja sen säilyttäminen edellyttää myös jälkikasvun saamista perinteisen metsäntutkimuksen jatkajiksi ja vanhenevan tutkijakunnan seuraajiksi.
Kestävän metsätalouden tutkimuksen tulevaisuuden kannalta Kauppi pitää välttämättömänä, että tutkimusorganisaatiot pidetään elävinä ja tutkijoilla säilyy mielenkiinto uuden tiedon tuottamiseen. -Metsätieteellisen tutkimuksen tradition jatkuvuudesta tulee pitää huolta. Tutkijoille on turvattava vapaus ja tutkijoiden on taas kannettava vastuuta työstään. Tutkimustieto on eri asia kuin spekulaatio.
-Suomalaiset metsäntutkijat ovat kysyttyjä kumppaneita maailmalla. Uutena maana on mainittava Kiina, joka on dynaaminen kasvavan metsätalouden suurmaa. Meillä on jo nyt paljon tutkimusyhteistyötä Kiinan yliopistojen kanssa ja suomalaiset tutkijat ovatkin kysyttyjä siellä.
Kauppi pitää tutkimus- ja opetusresurssien turvaamista tulevaisuudessa välttämättömänä myös uusien alan tutkijoiden saamiseksi. -Tutkimus- ja opetuspanokset eivät saa enää pienetä, jotta elinvoimaisuus ei kärsi. Tämä on suorassa yhteydessä siihen, että saamme metsäntutkimuksen uudistajia ja lahjakkuuksia pidettyä alalla.
Lisätietoja:
Ympäristötieteen professori Pekka Kauppi, Helsingin yliopisto, pekka.kauppi(at)helsinki.fi
Journalisti MSSc Markku Laukkanen, markku.laukkanen(at)audiomedia.fi, puh. +358 502 589