Metsämiesten Säätiö Foundation

Tulevien metsätalousinsinöörien opintomatka Saksaan ja Itävaltaan

tiistaina, 10.11.2015

Teimme Seinäjoen Ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööri MTI-16 luokan opiskelijoiden kanssa opintomatkan Itävaltaan lokakuussa 2015. Matkalle osallistui yhteensä 20 opiskelijaa. Viikon aikana tutustuimme paikalliseen historiaan, kulttuuriin ja metsätalouteen.

Lensimme maanantaina 5.10. Müncheniin. Lentokentältä matkasimme linja-autolla ensimmäiseen kohteeseen, Dachaun keskitysleirille. Paikka oli Etelä-Saksan yksi pahamaineisimpia pakkotyöleirejä. Noin 41 000 ihmisen arvellaan menettäneen henkensä siellä vuosina 1933-1945. Majoittauduimme Salzburgissa hostellissa ja tiistaina kävimme Kotkanpesällä, joka on 1800m korkean vuoren päälle rakennettu Adolf Hitlerin loma-asunto.

Seuraavan yön yövyimme Linzin kaupungissa, josta menimme tiistaina Euroopan suurimmille metsätalouden messuille, Austrofomaan. Kerran neljässä vuodessa järjestettävä tapahtuma kerää satoja metsätalousyrityksiä paikalle esittelemään tuoteuutuuksiaan. Messupaikkana toimi Hochfichtin laskettelukeskuksen ympäristö, jonne oli rakennettu kuusi kilometriä pitkä pururata. Yritykset oli ripoteltu radan varrelle johdonmukaisesti, aloittaen lisävarusteista ja päättyen koneisiin. Keskuksen välittömässä läheisyydessä esiteltiin pienkoneita, varusteita ja palveluita (PEFC-sertifiointia, moottorisahoja, GIS-palveluita, turvavarusteita).

Iltapäivällä teimme kouluvierailun Bruck an der Mür:n metsäoppilaitokseen (HBLA für Forstwirtschaft Bruck an der Mur). Kouluun on mahdollista hakea jo 14-vuotiaana opiskelemaan peruskoulu loppuun, jonka jälkeen alkavat metsäalan opinnot. Koulusta valmistuu metsureita, metsänvartioita ja metsätalousteknikoita, vastaten Suomen metsätalousinsinöörin tutkintoa. Koulun rehtori kertoi meille Itävaltalaisesta koulurakenteesta ja maan metsien määrästä ja rakenteesta. Kävimme myös tutustumassa koulun pyökki- ja kuusivaltaiseen opetusmetsään. Retken päätteeksi jatkoimme vielä paikalliseen luontokeskukseen, jossa sijaitsee eläinsairaala. Sinne voi ilmoittaa loukkaantuneista villieläimistä, jotka he hoitavat ja palauttavat tervehtymisen jälkeen takaisin luontoon.

Viimeisen yön vietimme Wienissä. Perjantaina saimme kosketuksen Tonava-joen ainutlaatuisiin kosteikkoympäristöihin. Kansallispuiston auditoriossa meille piti luennon itävaltalainen lehtori ja puistonkehittäjä, Alexander Witezeg. Hän kertoi meille Tonava-joen ympäristön kasvillisuudesta, metsien tilasta ja eläimistä.

Yhteensä Tonavan kansallispuiston alueella on 3900 hehtaaria suojeltua metsää, joka koostuu pitkälle hopeapoppelimetsiköistä. Jalava on häviämässä alueelta, kun taas vieraslajeina ovat ilmestyneet valeakaasia ja kanadanpoppeli. Puiston ongelmana on mm. saarnitauti. Tonava on Euroopan toiseksi suurin joki, pituudeltaan 2 848 kilometriä.

Tonavan suojeleminen on itävaltalaisille tärkeää, sillä ihmisten toimet ovat saaneet Tonavan kostean alueen kapenemaan. Joen suisto on ennen ollut paljon leveämpi. Suojeleminen on myös siksi tärkeää, että siellä pesii lintulajeja, joidenka kanta on huvennut vähiin kaikkialla maailmassa. Harmaahaikarat ovat kuuluneet puiston alkuperäiseen lajistoon, mutta Wienin lentokenttäliikenne on aiheuttanut muutoksia haikaroiden käyttäytymisessä.

Villisioista puolestaan on muodostunut riesa paikalliselle väestölle ja kansallispuistolle. Siat tonkivat maata etsiessään ravintoa maasta, jonka myötä ne mylläävät nurmikot ja puutarhat pilalle, sekä vaurioittavat puiden taimia. Puistoesittelyn jälkeen kävimme vielä Wienin luonnontieteellisessä museossa, jossa on 28 hallia täynnä nähtävää. Museosta löytyy mm. maailman kattavin mineraalikokoelma, esihistoriallisia dinosauruksia, jääkauden eläimiä, täytettyjä Afrikan villieläimiä, esi-ihmisten luita ja vesieläimiä.

Kiitämme Metsämiesten Säätiötä rahoituksesta, jolla katoimme osan matkakustannuksista.

Lisätietoja:

Opiskelija Jukka Auru, jukka.auru(at)seamk.fi