Metsämiesten Säätiö Foundation

Työharjoittelu Norjassa

maanantaina, 02.11.2015

Olen kolmannen vuoden metsätalouden opiskelija ja suoritin toisen harjoittelujaksoni Norjassa Hedmarkin korkeakoulussa. Lähdin Norjaan, koska halusin luoda kontakteja tulevaisuutta varten, parantaa kielitaitoani ruotsin- ja norjankielessä, sekä tietenkin hankkia valmiuksia työuralleni. Kaikki tavoitteeni eivät aivan toteutuneet, mutta nyt olen ainakin yhtä kokemusta rikkaampi.

Harjoittelussa työskentelin kolmen eri tutkimuksen parissa, joista kaksi olivat sidoksissa toisiinsa. Ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keinoja, joilla saataisiin vähennettyä hirvien nuoriin taimikoihin kohdistuvaa talvisyöntiä. Tutkimuksen koealoille oli kasattu hakkuutähteistä (männyn oksat ja latvat) kekoja, joista laskimme eri korkeuksilta, kuinka paljon hirvet olivat käyttäneet keossa olevia oksia ravinnokseen. Toisessa vaiheessa laskimme koealoilta, kuinka paljon hirvet ovat syöneet ravintoa kasvavista puista. Tämän lisäksi kartoitimme hirvikantaa koealoilta löytyneiden lantakasojen perusteella.

Toisessa tutkimuksessa tutkimme hyönteisten ja eläinten vaikutusta kenttäkerroksen kasveihin. Tämän tutkimuksen perimmäinen ajatus ei käynyt minulle koskaan selväksi, mutta tutkimuksen johtaja oli tekemässä aiheesta väitöskirjaa. Vaikka tavoite ei ollutkaan selvillä, koin tutkimuksen erittäin hyödylliseksi itselleni, koska jouduimme opettelemaan kasvien tieteelliset nimet. Koska lajisto on hyvin samanlainen suomalaisen lajiston kanssa, on tästä varmasti työurallani paljon hyötyä.

Viimeisessä tutkimuksessa autoimme maisterin tutkintoaan suorittavaa opiskelijaa. Idea oli samanlainen kuin ensimmäisessäkin tutkimuksessa. Opiskelija halusi selvittää vaikuttaako tiealueen leventäminen hakkuilla kolmesta metristä viiteen metriin, merkittävästi hirville sopivan ravinnon kasvuun.

Työporukkani oli hyvin kansainvälinen. Ainoastaan tutkimusten johtajat olivat norjalaisia, mutta muuten työtoverit olivat opiskelijoita muista maista. Osin tästä syystä en päässyt puhumaan paikallista kieltä juuri lainkaan, koska työkielenä toimi englanti. Myös kampus jossa majoituin ja työn puolesta tarjottu majoitus tutkimusalueella olivat syrjässä asutuksesta, joten paikallisten kanssa en päässyt kauppareissua lukuun ottamatta tekemisiin. En myöskään voi sanoa, että olisin hirveästi saanut valmiuksia työuraani varten, sillä työ oli tutkimustyötä, eikä niinkään metsätalousinsinöörille suunnattua metsänmittausta ja arviointia. Toki joitakin asioita voin hyödyntää tulevaisuudessakin. Uusia ystäviä ja kontakteja kuitenkin sain roppakaupalla, ja sain tutustua useamman eri maan ruokakulttuuriin mikä oli varsin antoisaa.

Lopuksi haluankin kiittää Metsämiesten Säätiötä myöntämästänne apurahasta harjoitteluani varten.

Lisätietoja:

Opiskelija Petrus Martiskin, Karelia amk, petrus.martisin(at)gmail.com, puh. 045 114 5312