Metsämiesten Säätiö Foundation

Työkyky ja työkuormituksesta palautuminen hakkuutyössä

maanantaina, 10.01.2022

Ohessa Hannu Pursion Tampereen Yliopistossa hyväksytyn väitöskirjan johtopäätökset. 

Tutkimus tuotti vastaukset asetettuihin tavoitteisiin. Työn vaatimuksilla ja voimavaroilla oli yhteys yrittäjien ja kuljettajien työkykyyn ja työkuormituksesta palautumiseen. Työelämän muutokseen liittyen tärkeä ajankohtainen havainto oli myös palautumisen yhteys yrittäjien ja kuljettajien työkykyyn. Saimme uutta tietoa puunkorjuutoimialan työkykyriskeistä, jotka liittyvät puunkorjuutyön rakenteellisiin ja organisatorisiin sekä työn sisällöllisiin muutoksiin. Tutkimus tuotti myös uutta tietoa työn vaatimusten hallinnan ja työn voimavarojen vahvistamisen merkityksestä työkyvyn ennakoivassa tukemisessa työpaikoilla. 

Tutkimus osoitti, että työn vaatimukset olivat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn ja työn voimavarat tukivat hyvän työkyvyn todennäköisyyttä. Tutkimus toi esille piilossa olevan työkykyriskin, joka liittyy riittämättömään työkuormituksesta palautumiseen. Samalla, kun puunkorjuutyön fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, on työn kognitiivinen kuormittavuus lisääntynyt työn teknologisen kehityksen ja osaamisvaatimusten sekä vastuiden lisääntymisen myötä. Työn voimavarojen vahvistaminen ja työn vaatimusten hallinta olivat tulosten perusteella toimenpiteitä, joihin työpaikoilla on perusteltua kiinnittää systemaattisesti huomiota työn sisältöjen muuttuessa. Tämä osana yrityksen suorituskyvyn johtamista.

Tutkimus on yhteiskunnallisesti ajankohtainen. Tämän tutkimuksen tulokset antavat perusteet pohtia työn ja työelämän muutoksen merkitystä ja vaikutuksia laajemminkin yhteiskunnallisena ilmiönä. Työn uudet organisointimuodot esimerkiksi etätyö, monipaikkainen työ, mobiilityö ja digitalisaatio ovat muuttaneet työn tekemisen rakenteita ja ehtoja sekä johtamisen käytäntöjä ja työn kuormittavuutta.

Työpaikkakohtaisesti työn vaatimuksia ja voimavaroja arvioimalla saadaan uutta täsmentynyttä tietoa siitä, miten suunnataan työkyvyn edistämistoimet yritysten tarpeiden näkökulmasta niihin kehittämiskohteisiin, jotka ovat tutkimuksiin perustuen vaikuttavia ja kustannustehokkaita.

Kilpailuympäristön muuttuessa yritykset organisoivat toimintaansa vastaamaan globaalien markkinoiden ja toimintaympäristön vaatimuksia. Työn vaatimukset ja voimavarat sekä työntekijöiden työkyky saavat uuden merkityksen organisaatioiden tuloksellisen toiminnan edellytyksenä. Työn uudet organisointimuodot ovat muuttaneet työelämän rakenteita ja työn tekemisen ehtoja. Puunkorjuu edustaa perinteistä toimialaa, jossa fyysinen työ on muuttunut digitalisaation myötä kognitiivisesti kuormittavaksi palveluliiketoiminnaksi. Tärkeää on tunnistaa se, että työkyvyn haasteet ilmentävät yhteiskunnan ja työelämän rakenteellisia muutoksia ja antavat perusteet kohdentaa huomio työn muuttuviin ominaisuuksiin, vaatimuksiin ja voimavaroihin, jotka ovat keskeisiä työkyvyn selittäjiä. Tutkimus vahvistaa sen, että työelämän rakenteiden muutokseen liittyvät uudet työn vaatimukset ja voimavarat pitää pystyä määrittämään ja vaikutukset työntekijöiden työkykyyn tunnistamaan. Tärkeää on näin pystyä ennakoimaan työelämän rakennemuutokseen kätkeytyviä työkykyvaikutuksia.

Tutkimuksen menetelmävalinnalla saatiin uutta tietoa työn vaatimusten ja voimavarojen yhteydestä työkykyyn ja psykologiseen palautumiseen sekä palautumisen merkityksestä työkyvylle ammattiryhmissä, joiden työtä ei perinteisesti liitetä digitalisaatioon tai mobiilin informaation käsittelyyn. Tutkimus osoitti, että riittävä psykologinen palautuminen oli yhteydessä hyvään työkykyyn. Riittämättömästi palautuneiden koettu työkyky oli merkittävästi alhaisempi ja sairauspoissaolot runsaampia kuin riittävästi palautuneiden ryhmässä.

Digitalisaatio on muuttanut työtä ja työn tekemisen muotoja koneellisessa puunkorjuutyössä. Digitalisaatio on lisännyt työn osaamisvaatimuksia ja kognitiivista kuormittavuutta. Laajavastuinen puunkorjuu on lisännyt sekä metsäkoneyrittäjän, että metsäkoneenkuljettajan työn vastuita. Työ on subjektivoitunut ja työn hyvä tulos liittyy vahvasti tekijäänsä. Työn autonomia ja osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet. Työn autonomia lisää työntekijän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, mutta samanaikaisesti kääntöpuolena on henkilökohtaisten vastuiden lisääntyminen. Puunkorjuutyötä organisoidaan ja johdetaan mobiilia informaatioteknologiaa hyödyntäen entistä moninaisemmin, hajautetusti ja yksilöllisemmin.
Tämä on myös laajempi ajankohtainen kuva työelämän muutoksesta.

Työkykyä sosiaalisena konstruktiona ja työn voimavaroja tulee tarkastella yhteydessä siihen toimintaympäristöön, jossa työ tehdään. Työkyvyn ennakoiva tukeminen perustuu työn ja työelämän sekä yritysten toimintaympäristön asettamien muuttuvien vaatimusten tunnistamiseen ja vaikutusten ennakointiin. Yksittäiset irralliset toimenpiteet eivät enää ole riittäviä työkyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tarvitaan suunnitelmallisia ennakoivia toimenpidekokonaisuuksia. Moniulotteisen työkykykäsityksen mukaan työkyky realisoituu suhteessa työn muutokseen ja työelämän muutoksen tuomat uudet vaatimukset tulee huomioida, kun tavoitellaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tämän perusteella ratkaisu työkyvyn tukemiseen ja ylläpitämiseen on yrityksissä ja työpaikoilla johtamisen ja yhteistoiminnallisen työn kehittämisen keinoin tapahtuva ennakoiva työn voimavarojen vahvistaminen. Tällaisia voimavaroja tukevia ennakoivia toimenpiteitä ovat koulutus ja työn uudelleensuunnittelu sekä työympäristön muokkaaminen ja henkilökohtaisten voimavarojen tukeminen kuten palautteen saaminen esimieheltä tai oppimismahdollisuuksien ennakoiva edistäminen ja uudet erilaiset työtehtävät sekä henkilökohtaisen autonomian vahvistaminen työssä (Bakker & Demerouti 2014). Työntekijöiden riittämättömät voimavarat suhteessa työn muuttuviin vaatimuksiin voivat johtaa vähitellen työntekijöiden työkyvyn pitkäaikaiseen heikentymiseen ja yrityksen toiminnan ongelmiin.

Väitöksen koko nimi on: Hannu Pursio, Työkyky ja työkuormituksesta palautuminen, työn vaatimukset ja voimavarat muuttuneessa metsänhakkuutyössä. Se on julkaistu ja hankittavissa Tampereen yliopistolta nimikkeellä: Tampereen yliopiston väitöskirjat 491 ja ladattavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2149-9.   

Metsämiesten Säätiö tuki väitöskirjan tekoa.