Metsämiesten Säätiö Foundation

Vuorovaikutteinen luonnontuotepainotteinen metsäsuunnittelu tukee metsänomistajaa metsänhoidossa

keskiviikkona, 02.01.2019

Koska luonnontuotealan markkinat ovat laajenemassa globaalisti, myös Suomessa luonnontuoteala on kasvamassa (Rutanen 2014). Monet uudet yritykset hyödyntävät luonnontuotealan tarjoamia kansainvälistymis- ja kasvumahdollisuuksia. Viime aikoina eri medioissa on käsitelty esim. K-ryhmän toiminnan laajentumista Kiinaan, jossa se aloitti yhteistyön verkkokauppa Alibaban kanssa. Esimerkiksi elintarvikealalla vaikuttava, marjatuotteisiin keskittynyt Kiantama-yritys on mukana tässä K-ryhmän ruoan verkkokaupan laajennuksessa (Kesko 2017). 

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 on pohdittu metsiin liittyviä innovaatioita, ja luonnontuotealaa on pidetty yhtenä niiden mahdollistajana. Tämän takia päätettiin luoda Luonnontuotealan toimintaohjelma 2020, josta vastuu annettiin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaiselle luonnontuotealan teemaryhmälle sekä eräille luonnontuotealan toimijoille (Rutanen 2014). Luonnontuotealan toimintaohjelman yhtenä toimenpiteenä mainittiin, että on syytä luoda uusia toimintamalleja ja talouslaskelmia, jotka auttavat raaka-ainetuotannon kasvattamisessa mm. metsänkäsittelytoimilla ja muilla metsänkäyttötavoilla (Rutanen 2014). Tämä toimenpide-ehdotus liittyy myös metsäsuunnitteluun.

Tutkimuskysymyksenä oli, miten vuorovaikutteista suunnitteluprosessia kehitettiin luonnontuotepainotteisessa metsäsuunnittelussa. Tutkimusalue sijaitsi Lapissa ja tutkimusmenetelmänä oli design-tutkimus eli kolmessa kehittämisistunnossa päätettyjen suunnitteluprosessin muutosten tarkastelu. Tärkein huomio tuloksissa oli, että metsänomistajat täytyy ottaa monin eri tavoin huomioon metsäsuunnittelussa. 

Ensimmäisessä designissa suunnitteluprosessia muutettiin niin, että saadun palautteen perusteella maastoarviointi ja maastokäynti eriytettiin toisistaan, haastattelulajia muutettiin entistä enemmän lomakehaastattelun suuntaan ja metsänomistajan tavoitteiden tärkeyksiä arvotettiin SMART-asteikolla. 

Toisessa designissa saatiin palautteita siitä, että maastokäynti pitäisi olla ennen haastattelua, ei-maakunnalliset luonnontuotteet pitäisi poistaa haastattelun teemoista ja uusia luonnontuotteita (esim. lieot) pitäisi ottaa mukaan haastattelun teemoihin. Nämä palautteet eivät aiheuttaneet toimenpiteitä. Sen sijaan saadun palautteen perusteella maastoinventointiohjetta muokattiin mustikan versojen tarkastelun osalta, mustikan versojen kuiva-ainepitoisuuden määritystä muutettiin ja pihka- ja siirtokunttametsiköiden keskiläpimitan rajaa alennettiin Lapin osalta. Tärkeä huomio oli se, että päätöksentekoistuntoon päätettiin ottaa aiempaa enemmän aineistoja palautteen perusteella. Myös puhelinhaastattelun ohjeistusta tarkennettiin. Lisäksi suunnitteluprosessiin liittyviä materiaaleja päätettiin muokata. Luotiin esimerkiksi tarkka ohjeistus luonnontuotepainotteisesta ja puuntuotannollisesta suunnitelmasta karttoineen ja metsänomistajille tarkoitettuun tietopakettiin luonnontuotteista tehtiin lisäyksiä.

Kolmannessa designissa ohjeistusta lisättiin tuotantopotentiaalin ja puustotietojen laskemiseksi kitu- ja joutomailla sekä mahlakuvioiden inventointiohjetta muokattiin maastoinventointiohjeeseen saadun palautteen perusteella.  

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että metsänomistajien neuvontaan luonnontuotepainotteisessa suunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota. Huolimatta siitä, että metsänomistajille lähetettiin luonnontuotteita koskeva tietopaketti, he halusivat keskustella luonnontuotteisiin liittyvistä asioista metsäsuunnittelijan kanssa. Suunnittelijalla tuleekin olla ainakin hyvää yleistietoa luonnontuotteista. Myös tavoitteiden asettelussa metsänomistaja voi tarvita tukea.

Luonnontuotepainotteisessa suunnittelussa on syytä huomioida myös alueelliset olosuhteet. Suunnitteluohjelmassa käytettävät laskentafunktiot olisi hyvä muokata alueellisten metsänhoitosuositusten mukaisilla parametreilla.

Koska vuorovaikutteisessa suunnittelussa myös tietokoneella tehtävä metsiköiden käsittelyvaihtoehtojen läpikäynti tehdään yleensä yhdessä metsänomistajan kanssa, jatkossa suunnittelijoiden koulutukseen suunnitteluohjelman käyttöä varten tulisi kiinnittää huomiota. Tässä tutkimuksessa käytössä ollut suunnitteluohjelma oli osalle suunnittelijoista uusi asia, joten koulutukselle olisi tarvetta.

Tämä tutkimus oli mahdollista tehdä Metsämiesten Säätiöltä saadun taloudellisen tuen avulla. Tutkimuksen tekijä haluaa lausua suuret kiitokset Metsämiesten Säätiölle - on tärkeää, että opiskelijoita tuetaan.

Lisätietoja:

FM, MMK Teija Kanniainen, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto, teikan(at)student.uef.fi