Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 25.01.2016
Erilaisten metsäalalla puutavaran merkitsemiseen käytettyjen leimojen kirjo on laaja, olipa kyseessä sitten uitto, puutavaranmittaus tai leimikonteko. Tunnetuimpiin kuuluu varmaankin Enso-Gutzeitin kuusisakarainen tähtimerkki, mutta monet leimat tuottavat päänvaivaa metsähistoriasta kiinnostuneille. Minkä yhtiön leimamerkkiä kantaa aitan nurkasta löytynyt vanha leimakirves, jonka leimapää on romanttisesti muotoiltu sydämen muotoon? (A. Ahlström Oy). Minkä firman puutavara on saanut kylkeensä piparin? (Osuuspuu). Kuka mahtoi käyttää lenkkimakkaraa muistuttavia leimamerkkejä? (Hackman & C:o). Suomen Metsämuseo Lusto selvittää leimojen alkuperää monenlaisten eri-ikäisten leimataulukoiden avulla, olipa tiedontarpeessa sitten museoasiakas tai museo-objekteja luetteloiva työntekijä.
Taulukot kuuluvat Luston laajaan pienpainatekokoelmaan, jota on nyt luetteloitu kantapuu.fi-palveluun Metsämiesten Säätiön rahoittamassa Metsähistorialliset pienpainatteet verkkoon -hankkeessa. Leimakysymyksiin vastaamisen oivallista lähdeaineistoa ovat myös pienpainatekokoelmaan tallennetut eri uittoyhdistysten toimintakertomukset, sillä niissäkin on monesti liitelehtenä yhdistyksen toiminta-alueella käytettyjen uittoleimojen luettelo. Leimaluetteloiden saavutettavuuden parantamiseksi tavoitteemme on hankkeen kolmantena vuonna digitoida Kantapuuhun myös kuvalliseen muotoon kattava otos leimamerkeistä.
Luston metsähistorialliseen pienpainateaineistoon sisältyy metsäalan organisaatioiden ja metsätalouden varuste- ja konevalmistajien tuottamia esitteitä, kuvastoja, ohjekirjoja, lehtisiä ja mainoksia sekä toimintakertomuksia ja vuosikirjoja 1900-luvun alusta näihin päiviin – ja paljon muuta. Kokoelmaa kartutetaan koko ajan. Tällä hetkellä sen laajuus on noin 50 hyllymetriä. Pienpainatteilla on laaja levikki mutta lyhyt elinkaari, ja museo haluaa jatkaa niiden käyttöaikaa osana kulttuuriperintöä.
Hankkeessaan Metsähistorialliset pienpainatteet verkkoon 2014–2016 Lusto on jo parin vuoden ajan aktiivisesti järjestänyt, luetteloinut ja digitoinut pienpainateaineistoaan julkiseen kokoelmatietokantaan kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Osana hanketta tehdään myös metsähistoriallisen pienpainateaineiston tallentamisen jatkosuunnitelma. Lusto toivoo erityisesti metsäalan organisaatioiden pohtivan omien painateaineistojensa sekä erilaisten henkilöstö- ja tiedotuslehtien tallentamista yhteistyössä Luston kanssa.
Aineisto on haettavissa kantapuu.fi-palvelun kirjahaussa. Hakuja voi tehdä asiasanoilla ja pienpainate-hakusanalla (kohdistettu haku: Kokoelmat) saa esille kaikki luetteloidut pienpainatteet. Ne on viety Kantapuuhun ryhmäluettelointina useisiin eri luokkiin. Alkuperäisaineisto on käytettävissä Lustossa tai siitä voi tilata kopioita: kokoelmat(at)lusto.fi.
Lisätietoja:
Intendentti FT Leena Paaskoski, Lusto - Suomen Metsämuseo, leena.paaskoski(at)lusto.fi
Museoassistentti Mti Marko Rikala, Lusto - Suomen Metsämuseo, marko.rikala(at)lusto.fi