Metsämiesten Säätiö Foundation

Opinnäytetyö: Lajisuojelua maankäytönsuunnittelussa

torstaina, 28.11.2019

Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelussa huomioidaan liito-oravan suojelu kehittämällä havaintoaineistolle  paikkatietorakenne ja ohjeita hyviin toimintamalleihin liito-oravan huomioimiseksi.

Liito-orava on ollut viime vuosina voimakkaasti mukana kaupunkien maankäytön suunnittelussa. Tiukasti suojeltuna lajina sen esiintyminen tulee kartoittaa kaavoituksen yhteydessä, mutta useista syistä muutokset sen elinympäristöjen sijoittumisessa pääsevät toisinaan yllättämään. Lajin suojelutason säilyttäminen suotuisana valtakunnallisella ja paikallisella tasolla on tärkeää, ja sen onnistumiseksi tulee maankäytön suunnittelua ja liito-oravan suojelua tarkastella laajempana kokonaisuutena.

Opinnäytetyöni tuloksilla pyritään tarjoamaan työkaluja maankäytön suunnittelun ja liito-oravan suojelun yhteensovittamiseen Joensuun kaupunkialueelle ja sen lähitaajamiin. Työn konkreettiset tulokset jakautuvat kahteen osaan. Ensimmäinen on paikkatietoaineistona luotu liito-oravien elinympäristöverkosto ja siihen liittyvät taulukkorakenteet. Tavoitteena oli luoda helposti päivitettävä aineistorakenne, joka tarjoaa niin yleisemmän tason tietoa liito-oravan esiintymisestä alueella kuin yksityiskohtaisempaa tietoa kohde tasolla.

Toisena lopputuotteena on luotu ohjeistus siitä, miten liito-oravien elinympäristöverkoston eri osia tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa ja alueiden hoidossa. Ohjeistuksessa on tähdätty paikallisen suotuisan suojelutason säilyttämiseen ja varovaisuusperiaatteen noudattamiseen. Ohjeistuksessa on nostettu rajoitusten lisäksi esiin se mitä voidaan tehdä liito-oravaa häiritsemättä ja mitä voidaan tehdä liito-oravan elinympäristöjen parantamiseksi.

Selvitetyltä alueelta rajattiin 25 liito-oravan elinympäristöä, joista valtaosalla tehtiin havaintoja vuoden 2019 aikana. Osa rajauksista perustuu vanhempiin havaintoihin. Osalta elinympäristöistä rajattiin tarkempia ydinalueita. Verkostoa täydennettiin liito-oravalle soveltuvilla alueilla ja elinympäristöjen välisillä yhteyksillä. Merkittävimmäksi liito-oravan liikkumista rajoittavaksi esteeksi todettiin Pielisjoki ja tiiviisti rakennettu kaupungin keskusta. Joensuun kaupunkialueen liito-oravakannan todettiinkin jakautuneen kahteen osaan.

Liito-oravahavaintojen päivittäminen luotuun paikkatietorakenteeseen mahdollistaa tietojen vertailtavuuden ja ajantasaisuuden. Toivottavaa olisi, että verkostoa laajennettaisiin nyt selvitetyn alueen ulkopuolelle. Selvityksen tarkkuustaso huomioiden myös selvitysalueen sisäpuolella tulee jatkossa tehdä lisää selvityksiä.

Kiitokset tämän opinnäytetyön mahdollistamisesta Joensuun kaupungille. Metsämiesten Säätiö on tukenut opinnäytetyötä myöntämällään apurahalla. 

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Paula Salomäki, Lumotron, paula.salomaki(a)lumotron.fi, puh. 040-8277937