Metsämiesten Säätiö Foundation

Osaamista suometsien kestävään käyttöön

maanantaina, 05.07.2021

Suometsien osuus Suomen metsistä on 23 ja hakkuista 20 prosenttia. Suometsissä on paljon harvennettavaa puustoa ja hakkuutarvetta. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän (Kpedu) sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän (Sedu) vetämässä ja Metsämiesten Säätiön rahoittamassa Osaamista suometsien kestävään käyttöön -hankkeessa selvitetään turvemaiden kestävää käyttöä koskevat osaamisvajeet ja koulutuksen kehittämistarpeet, täydennetään opettajien osaamista aiheeseen liittyen sekä kehitetään ja pilotoidaan suometsien hoitoon ja puunkorjuuseen liittyvää hybridikoulutusta. Tuloksista hyötyvät metsäalan opettajat ja opiskelijat sekä työelämän edustajat, jotka tekevät käytännön työtä suometsien puunkorjuun ja hoidon parissa. 

Turvemaiden korjuussa on metsäkoneenkuljettajilla paljon huomioitavia asioita

Turvemailla puunkorjuun haasteita lisäävät ojien ylitykset, pitkät ajomatkat palstalta tienvarteen, vähäinen hakkuukertymä sekä hakkuutähteiden huono saatavuus.  Metsäkoneenkuljettajan on turvemailla työskennellessä otettava erityisesti huomioon kone ja sen varustelu, ennakkosuunnittelu, korjuukelpoisuuteen ja korjuun ajoittamiseen liittyvät tekijät, erilaiset hakkuumallit, vesiensuojelu sekä ajourien, metsäkuljetuksen ja varastopaikkojen suunnittelu. 

Muita turvemaiden kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan koulutuksen kehittämistoimenpiteitä niin koneenkuljettajille kuin muillekin metsätyöntekijöille ja toimihenkilöille ovat uudet ilmasto- ja vesistönäkökohdat huomioivat hakkuutavat, uudistamiseen liittyvät maanmuokkaustoimet, turvesuonpohjien metsitystoimet, vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen, energiapuunkorjuun erityiskysymykset sekä metsäluonnon monimuotoisuuden huomioimisen erityispiirteet suometsien käsittelyssä.

Hybridikoulutusmalli tuloksena

Turvemaiden kestävää käyttöä koskevat osaamisvajeet ja koulutuksen kehittämistarpeet saadaan selville haastattelemalla metsäalan opettajia ja työelämän edustajia sekä sähköisellä kyselyllä. Lisäksi tarkastellaan suurimpien toimijoiden olemassa olevia materiaaleja.

Osaamis- ja koulutustarpeista tehdyn selvityksen perusteella suunnitellaan täydennyskoulutus metsäalan opettajille sekä kehitetään ja pilotoidaan vuoden 2022 aikana hybridikoulutusta metsäkoneenkuljettajille, metsuri-metsäpalveluiden tuottajille sekä työelämän edustajille. 

Hybridikoulutuspaketti koostuu itsenäisesti opiskeltavasta teoriamateriaalista, lähiopetuksena suoritettavasta simulaattoriharjoittelusta sekä työelämässä tapahtuvasta oppimisesta. Koulutuspaketin teoriaosuuden tekemisessä hyödynnetään myös muiden suometsähankkeiden uusia materiaaleja. Hankkeen toimenpiteet ja tuotetut materiaalit ovat avoimia ja vapaasti kaikkien alan toimijoiden hyödynnettävissä. 

Metsä nuoruuden harrastusympäristöstä ammatiksi

”Lapsena vietin paljon aikaa luonnossa vanhempien ja isovanhempien kanssa retkeillen, veneillen ja kalastaen. Nuorena iso osa hevosharrastusta olivat maastoretket metsässä. Opiskelupaikka löytyi aikanaan Joensuun metsätieteellisestä tiedekunnasta ja teoriaopintojen lisäksi jonkin verran aikaa päästiin viettämään myös metsässä. Tällä hetkellä metsät ovat tärkeä vastapaino toimistotyölle. Ulkoilen metsissä koirien kanssa lähes päivittäin ja välillä kamerakin kulkee retkillä mukana”, toteaa hankkeen vetäjä Katri Kulkki metsäsuhteestaan. ”Luonnonvaraisten eläinten näkeminen metsässä on suhteellisen harvinaista ja aina hieno kokemus. Lähinnä pääsee näkemään vain lintuja ja eri hirvieläimiä. Suurpedoista on tähän mennessä näkynyt vain jälkiä”, kertoo Katri hienoista metsäkokemuksistaan.

Metsäsuhde elää ja muuttuu 

”Metsäalan opiskelun myötä tieto metsistä ja metsäalasta lisääntyi paljon ja sen myötä asioita on osannut ajatella eri tavalla ja kiinnittää huomiota eri asioihin. Metsässä ollessa voi kuitenkin onneksi edelleen rentoutua sekä vain nauttia tunnelmasta ja kauniista maisemista”, kuvaa Katri metsäsuhteensa muuttumista.  

Nyt kaikilla suomalaisten moninaisten metsäsuhteiden perinteitä ja nykyisyyttä arvostavilla yhteisöillä, yhdistyksillä ja kansalaisilla on mahdollisuus tukea sen viemistä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2023. Mietihän hetki omaa metsäsuhdettasi ja lähde tukemaan kampanjaa käymällä allekirjoittamassa lomake osoitteessa www.lusto.fi/unesco . Haastathan myös tuttaviasi kertomaan omista metsäsuhteistaan sekä allekirjoittamaan!

Lisätietoja:
Katri Kulkki, hankesuunnittelija, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, 044 7250 633, katri.kulkki@kpedu.fi