Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
tiistaina, 05.09.2023
Konferenssissa esiteltiin laajasti metsätalouteen ja metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä mm. ilmastonmuutokseen, hiilinieluihin, monimuotoisuuden suojeluun, ekosysteemipalveluihin, hallinnointiin ja yhteistyöhön liittyvien teemojen kautta.
Luonnonvarakeskuksen tutkija ja Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskeli Hanna Muttilainen osallistui konferenssiin ja piti esityksen otsikolla ”Metsänomistajien arvoverkot luonnontuotteiden tuotannossa Suomessa” (”Value networks of NWFP producing forest owners in Finland”). Esitys perustuu Itä-Suomen yliopiston kanssa tehtyyn tutkimukseen ja on osa Muttilaisen väitöskirjatyötä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata luonnontuotteita tuottavien metsänomistajien arvoverkostoja ja tunnistaa verkoston sisällä tapahtuvaa aineellista ja aineellista arvonvaihtoa. Luonnontuotteet, kuten marjat ja sienet, ovat yleisesti tunnettuja ja niitä kerätään Suomessa yleisesti kotitalouskäyttöön. Luonnontuotteiden ja erityisesti ei jokaisen oikeudella kerättävien tuotteiden, kuten esimerkiksi mahlan, pakurin ja kuusenkerkkien, kysyntä on kasvanut niin elintarvikealalla kuin kosmetiikassa ja lääketeollisuudessa sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla ja erityisesti näiden tuottamisella metsänomistajien olisi mahdollista saada lisätuloa metsistään. Silti luonnontuotteiden rahallinen arvo on vähäinen verrattuna puuhun verrattuna, vaikka luonnontuotteita voitaisiin käyttää korkean lisäarvon tuotteissa.
Suomessa suurin osa luonnontuoteyrityksistä on yhden henkilön tai perheomistuksessa olevia pieniä mikroyrityksiä, joiden resurssit ovat rajalliset. Pienille yrityksille on keskeistä riittävät yhteistyöverkostot, joista on saatavilla vain vähän tutkimustietoa. Tämä tutkimus perustui laadullisiin syvähaastatteluihin, jotka kerättiin kahdeltakymmeneltä suomalaiselta metsänomistajalta. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin temaattista koodausta ja SNA-analyysejä, ja selvitettiin verkoston keskeiset toimijat, heidän keskinäiset kytkökset ja arvonvaihto. Alustavien tulosten mukaan ostajien ja metsäorganisaatioiden rooli korostui metsänomistajien verkostoissa. Yhteydet luonnontuoteorganisaatioihin olivat harvinaisia. Metsänomistajat hakivat tietoa metsäorganisaatioilta sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksilta. Myös vertaisten eli muiden luonnontuotteiden tuottajien sosiaalinen arvo ja tuki oli merkittävää. Tulokset osoittavat, että luonnontuotesektorilla tarvittaisiin matalan kynnyksen organisaatiota tiedon jakamiseen ja ohjaukseen.
Esitys herätti paljon kiinnostusta ja kysymyksiä luonnontuotteiden tuottamisesta Suomessa. Palaute oli hyvää ja esitystä pidettiin mielenkiintoisena ja onnistuneena. Osallistuminen konferenssiin edisti verkottumista alalla ja kontaktien luomista kansainvälisiin tutkijoihin. Konferenssissa oli osallistujia ympäri maailmaa mm. Saksasta, Ranskasta, USA:sta, Japanista, Thaimaasta, Ruotsista, Sloveniasta, Latviasta ja Virosta.
Konferenssin retkellä vierailtiin Munamäellä, Viron korkeimmalla paikalla ja saatiin kuulla Võrun metsäammattilaisen esitys metsänomistajayhdistyksen toiminnasta. Tämän jälkeen vierailtiin Ootsipalussa katsomassa maailman korkeinta mäntyä sekä tutustuttiin Järvseljan tutkimusmetsiin. Retki oli mielenkiintoinen ja mahdollisti käytännön tutustumisen Viron metsänhoitoon.
Kiitos Metsämiesten Säätiölle apurahan saamisesta, mikä mahdollisti konferenssiin osallistumisen ja matkan toteutumisen.
Lisätietoja:
Tutkija, MMM Hanna Muttilainen, hanna.muttilainen(a)luke.fi, puh. 0503135161