Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Metsäbiotalouden pienten toimijoiden käsitykset sosiaalisesta kestävyydestä Suomessa 2020-luvulla

keskiviikkona, 22.03.2023

Suomen metsäbiotalouden pienet toimijat ovat viime aikoina saaneet vain vähän huomiota kestävyyteen liittyvässä tutkimuksessa. Lisäksi sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus on jäänyt ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden jalkoihin Suomen metsäbiotalouden tarkasteluissa. Tutkimus käsittelee metsäbiotalouden pieniä toimijoita ja heidän käsitystänsä sosiaalisesta kestävyydestä 2020-luvulla. Metsät ja puun hyödynnys ovat tuoneet kasvavissa määrin hyvinvointia eri toimijoille jo hyvin pitkään, mutta hyödynnykseen on myös liittynyt haasteita toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa sosiaalista kestävyyttä lähestytään kansallisella tasolla eri toimijoiden, esimerkiksi metsurien, metsäkoneenkuljettajien ja poronhoitajien näkökulmasta.

Tulosten mukaan metsäbiotalouden pienet toimijat muodostavat verkoston, joka on kasvanut ja monipuolistunut uusiutuvien raaka-aineiden ja palveluiden kysynnän myötä. Verkoston keskiössä ovat metsänomistajat, jotka voivat toiminnallaan sekä vauhdittaa että jarruttaa muiden pienten toimijoiden liiketoimintaa. Uudet pienet toimijat, erityisesti palveluita tarjoavat toimijat, kuten hyvinvointi- ja hiilensidontapalveluiden tuottajat, heijastavat metsäbiotalouden kestävyysmurrosta ja ilmentävät muutosta perinteisessä puuhun perustuvassa toimijakentässä.

Toimijat käsittelevät sosiaalista kestävyyttä sekä positiivisesta että negatiivisesta näkökulmasta pääosin toimijaja aluekohtaisesti. Toimijoiden käsitykset sosiaalisesta kestävyydestä liittyvät sekä perinteisiin teemoihin, kuten työllisyyteen ja koulutukseen, mutta myös nouseviin teemoihin, kuten hyvinvointiin, terveyteen ja työturvallisuuteen. Toimijoiden käsityksistä löytyi myös yhteneväisyyksiä, esimerkiksi työolosuhteita, yhteisöllisyyttä ja vapautta valita asuinpaikkansa pidettiin tärkeänä useiden eri toimijoiden keskuudessa. Lisäksi metsäbiotalouteen ja sen toimijoihin liittyvä tuore termistö puhekielessä, kirjallisuudessa ja liiketoiminnan eri sektoreilla tuottavat haasteita yhteneväisen kielen muodostamiseksi.

Politiikalla voidaan ratkoa sekä yksittäisten toimijoiden sosiaalisen kestävyyden ongelmakohtia, mutta myös useita toimijoita samanaikaisesti koskettavia haasteita. Esimerkiksi useiden metsäbiotalouden pienten toimijoiden työolosuhteita voidaan parantaa työaikaa ja työsopimusta koskevalla lainsäädännöllä. Tulevaisuudessa kokonaisvaltaisempi käsitys voidaan saavuttaa tutkimalla metsäbiotalouden kasvavaa verkostoa ja sen kytköksiä ekosysteemipalveluihin ja muihin samalla alueella vaikuttavaan liiketoimintaan, kuten kaivosalaan. Lisäksi tuloksissa nousseet sosiaalisen kestävyyden uudet ilmiöt, kuten syyllisyys, häpeä ja mielenterveyden haasteet vaativat lisää tutkimusta.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Jukka Luhas, LUT Yliopisto, jukka.luhas(a)lut.fi, puh. 0445290493
Dosentti Mirja Mikkilä, LUT yliopisto, mirja.mikkila(a)lut.fi, puh. 0405779766

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.