Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 20.01.2025
Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsätieteiden päivä järjestettiin vuonna 2024 32. kertaa ja kolmatta kertaa hybridimuodossa. Päivän yleisteema oli ”Puuntuotannon kestävyydestä metsäbiotalouden kestävyyteen”. Lähes kaikki esitykset nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat katsottavissa Suomen Metsätieteellisen Seuran verkkosivustolla. Aamupäivällä kaikki seurasivat yhteistä ohjelmaa, jonka puheenjohtajana toimi Suomen Metsätieteellisen Seuran varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. Päivän aloitti yliopisto-opettaja Jaana Laine LUT-yliopistosta katsauksella kestävyyden käsitteen moniin tulkintoihin. Metsäsektorilla vallitseva näkemys kestävyydestä on luettavissa sekä valtion organisaatioiden että metsäsektorin eri toimijoiden ja yritysten julkaisuista.
Humanistiset, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet tuottavat toisenlaista näkökulmaa ja ymmärrystä kestävyydestä sekä sen tavoitteista ja toteuttamisesta. Taiteellisen tutkimuksen ja taiteellisten lähestymistapojen kanssa ne tuottavat uutta tietoa ja ymmärrystä metsästä – metsän toisin tietämistä. Kestävyyden edistämisessä tarvitaan tietoa siitä, miten ihminen käyttäytyy suhteessa metsään. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Esa-Jussi Viitala tarkasteli esityksessään miten Euroopan Unionin kunnianhimoiset ilmasto- ja luontotavoitteet voidaan saavuttaa. Vastaus on periaatteessa yksinkertainen: suuntaamalla yksityiset ja julkiset pääomat seuraavien vuosien ja vuosikymmenten kuluessa uudella tavalla - kestävien, vastuullisten ja vihreiden investointien avulla. Jäljelle jäävät kuitenkin peruskysymykset, millaisia tällaiset investoinnit ovat, miten ne voidaan pääomamarkkinoilla tunnistaa ja millaisia kannusteita tarvitaan niiden toteutumiseen? Siihen tarvitaan vankkaan tieteelliseen näyttöön perustuvia kriteereitä, luotettavaa ja läpinäkyvää tulosten verifiointia ja samaan suuntaan katsomista.
Professori Jari Vauhkonen Itä-Suomen yliopistosta totesi, että metsien käytön kestävyydestä voidaan keskustella objektiivisesti, kun sen osa-alueille on numeeriset kriteerit ja indikaattorit eli arviointiperusteet kestävyystavoitteelle tai ideaalitilanteelle ja tunnusluvut, jotka täsmentävät kriteerillä kuvatun ilmiön tilaa ja siinä tapahtuvaa muutosta. Esityksessään hän käsitteli esimerkkien valossa laskennan oletusten, aineistojen ja menetelmien vaikutuksista erilaisiin kestävyyden kriteereihin ja indikaattoreihin ja havainnollisti niiden avulla, miksi laskelmat poikkeavat toisistaan.
Stora Enson vastuullisuusjohtaja Antti Marjokorpi tarkasteli esityksessään, mitkä tekijät vaikuttavat puunhankinnan vastuullisuusperiaatteisiin ja niiden kehittämiseen sekä, miten vastuullisuusperiaatteet vaikuttavat yritysten toimintaan ja miten prosesseja voidaan kehittää. Puunhankinnan vastuullisuus ei enää tarkoita vain puuntuotannon jatkumista tasaisena tai kasvavana ajan yli. Se mitä eilen pidettiin vastuullisena toimintana ei ole sitä välttämättä tänään tai huomenna. Tieteellä on tärkeä rooli sen tarjotessa todisteita ja työkaluja vastuullisen toiminnan edistämiseksi.
Projektitutkija Jakob Donner-Amnell käsitteli metsäbiotalouden siirtymän esteitä ja edellytyksiä. Metsäbiotalouden siirtymän päätarkoitus on torjua ilmastonmuutosta vähentämällä fossiiliraaka-aineiden käyttöä etenkin energiantuotannossa, liikenteessä ja materiaalituotannossa. Maailman metsävarat ovat jo lähes kokonaan käytössä. Metsien käytön lisäämistä rajaavat myös ilmastonmuutos ja luontokato. Siksi metsäbiotalouden siirtymän ja kasvun on rakennuttava tuotannon jalostusarvon lisäämiselle. Siirtymää vaikeuttaa se, että kyse on kypsistä, hitaasti muuttuvista ja kasvavista, kovan globaalin kilpailun ja pienten marginaalien aloista. Tästä huolimatta puunjalostuksella on omat, selväpiirteiset vähähiilisyyspolkunsa, kuten fossiilienergian käytön nollaaminen, lämmöntuotannon ja kuivaamisen sähköistäminen, sivuvirtojen jalostaminen sekä hiilidioksidin talteenotto ja jalostus.
Iltapäivällä oli kuusi rinnakkaiskokousta, joissa käsiteltiin kestävyyttä metsätieteiden eri alojen näkökulmista ja kestävyystutkimuksen sovelluksia metsätalouteen. Rinnakkaiskokousten esitysten nauhoitteet löytyvät kunkin kokouksen omalta sivulta Metsätieteiden päivän sivustolla. Aiheet olivat:
- Ekologinen kestävyys ajassa muuttuvana ilmiönä (Metsäbiologian kerho)
- Metsäbiotalouden kestävyys (Metsäekonomistiklubi)
- Mikä metsänhoidossa ei vielä toimi kokonaiskestävyyden näkökulmasta? (Metsänhoitoklubi)
- Metsä, kestävyys ja dialogi? (Metsäsuhdeklubi)
- Kestävyyden arviointi metsäbiotaloudessa (Taksaattoriklubi)
- Kestävyyden hallinta puunhankinnassamme (Teknologiklubi)
Päivän lopuksi Suomen Metsätieteellinen Seura juhlisti 115 vuotta jatkunutta toimintaansa metsätieteiden hyväksi lyhyessä tilaisuudessa, jossa kuultiin tutkimusprofessori Jarkko Hantulan juhlapuhe, Seuran varapuheenjohtaja Liisa Tyrväisen ja Silva Fennican uudeksi päätoimittajaksi valitun prof. Annamari Laurénin musiikkiesitys ja jaettiin Seuran tieteelliset huomionosoitukset. Seura myönsi hopeisen Cajander -ansiomitalin professori Annikki Mäkelälle, professori Heli Peltolalle, professori Timo Pukkalalle ja professori Olli Tahvoselle, pronssisen Cajander ansiomitalin professori Teemu Höltälle ja professori Kalle Kärhälle, sekä Suomen
Metsätieteellisen Seuran mitalin apulaisprofessori Tuomas Aakalalle, professori Teppo Hujalalle ja Suomen lajitietokeskukselle (laji.fi). Illan päätti perinteinen Metsätieteiden päivän buffet, jonka ääressä käytiin vilkasta keskustelua metsätieteistä.
Metsämiesten Säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteiden päivälle on mahdollistanut sen pitämisen maksuttomana tilaisuutena, mikä vahvistaa Suomen Metsätieteellisen Seuran vaalimaa Jokaisenoikeutta metsätieteeseen. Samalla tilaisuus on kehittynyt tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, pekka.nygren(a)metsatiede.org, puh.0440250863
Puheenjohtaja Liisa Tyrväinen, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, liisa.tyrvainen(a)luke.fi
https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/puuntuotannon-kestavyydesta-metsabiotalouden-kestavyyteen/